Pääkirjoitus 10.2.1999:
Laajalla rintamalla Saaristomeren puolesta

Saaristomeren saastekuormitusta on onnistuttu joiltakin osin jopa pienentämään ja vesien tilaa parantamaan. Paljon on vielä kuitenkin tekemistä, jos Saaristomeri halutaan saada siedettävään kuntoon. Sen voi jokainen todeta kuumana kesäpäivänä vilkaisemalla mökkilaiturilta limaisia rantoja.

Tässä riittää työsarkaa myös uusille projekteille. Varsinais-Suomen liitto, Lounais-Suomen ympäristökeskus sekä Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskus ovat päättäneet lähteä pysäyttämään Saaristomeren rehevöitymistä.

Kyseiset viranomaiset ovat yhdessä luoneet kunnianhimoisen kahdeksan vuotta kestävän ohjelman, jolla pyritään kohentamaan merialueen tilaa ja sen käyttökelpoisuutta.

Hankkeen alullepanijat toivovat saavansa vuoteen 2006 ulottuvaan ohjelmaan mukaan myös lisävoimia kuten tutkimuslaitoksia, kuntia, yrityksiä ja yhteisöjä, mikä on hyvin järkevää.

Ohjelma vaikuttaa toistaiseksi vielä kovin hataralta, mutta tarkentuu ajan myötä, lupaavat suunnittelijat. Epäselvä on edelleen myös projektin rahoitus, jossa luotetaan paljolti EU:n anteliaisuuteen.

Ohjelmalla pyritään saamaan kuriin ennen kaikkea pahimmat saastuttajat. Kokonaisuutena ottaenhan Saaristomeren saasteet tulevat hyvinkin monista lähteistä. Syyllisiä ovat niin asutuskeskukset, teollisuus, maa- ja metsätalous, kalankasvatus kuin liikenne ja kesäasukkaatkin. Osa saasteista ei ole edes peräisin Saaristomeren alueelta, vaan saapuu tänne Itämeren virtausten ja tuulten tuomina.

Saaristomeren rehevöityminen on seurausta ennen kaikkea liiallisesta fosforin ja typen määrästä. Nämä puolestaan ovat peräisin paljolti pelloilta, joista ne valuvat ojia ja jokia pitkin mereen.

Toinen suuri fosforin ja typen tuottaja - etenkin kesäkuukausina - on kalankasvatus, jonka aiheuttamaa kuormitusta on jo jonkin verran onnistuttu rajoittamaan. Kalankasvattajat olisikin tärkeää vetää mukaan alkavaan yhteistyöhön Saaristomeren puhdistamiseksi.

Kalankasvattajat vetoavat siihen, että heidän elinkeinonsa tuo leivän monelle saaristolaiselle ja pitää siten osaltaan saariston elävänä. Pitkällä tähtäyksellä saaristo voidaan kuitenkin pitää elävänä vain, jos kaikki osapuolet osallistuvat siivoustalkoisiin. Tässä on riittävästi haastetta kolmen varsinaissuomalaisen viranomaisen käynnistämälle ohjelmalle, jolle on syytä toivoa menestystä.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.