Päätoimittaja Ari Valjakan kolumni 7.2. 1999:
Sopuilevaa

Työmarkkinoiden suuret, SAK ja TT ovat kai itsekin säikähtäneet keskinäisen sopuilunsa läpinäkyvyyttä. Näin voi päätellä järjestöjen kuluneella viikolla ilmaan polkaisemasta suukovusta tulospalkkauksen ympärillä. Mutta muutoin idylli työelämän ylätasolla jatkuu.

Erityisesti pk-yrityksiä on kummastuttanut Teollisuuden ja työnantajain johdon näkyvä pyrky ay-liikkeen ja sosiaalidemokraattisen puolueen iholle. TT:n toimitusjohtaja Johannes Koroma esiintyi pari viikkoa sitten ainoana pääomapiirien edustajana Sdp:n valtakunnallisessa vaaliavauksessa ja järjesti heti perään SAK:n kanssa yhteisen Emu-seminaarin.

SAK:n ja TT:n kakkosjohtajat Eero Heinäluoma ja Seppo Riski pitivät Turussa maanantaina yhteisen, julkisuudelta suljetun tilaisuuden harvalukuisena paikalle vaivautuneille alueemme kansanedustajaehdokkaille. Kun hallituskin vannoo kotimaisen kulutuskysynnän nimiin, luulisi teollisuus pyrkii tukipettamaan tulevia lainlaatijoita yhdessä Palvelutyönantajien kanssa. Heidän toimitusjohtajaansa Arto Ojalaa ei Etelärannan yläkerran väki näy kelpuuttavan kanssaan samalle lavalle lobbailemaan.

Yhteistyötä ja osapuolten informointia vastaan ei kenelläkään liene sanottavaa. Mutta kun TT halaa hartaasti Hakaniemeä, se pyllistää päivittäin Pöytyälle; vaalien alla savumerkit kertovat keskustan työreformilaisille siitä, kenen takana yritykset seisovat. Sinipuna on Etelärannan mieleen.

Taloudellisen ja yhteiskunnallisen vakauden ankkuriksi nostettu työmarkkinajärjestöjen yhteistyö on potku kepun takamuksiin, varsinkin kun TT varoo näyttäytymistä Esko Ahon seminaareissa ja ottamasta kantaa keskustan työreformiin. Kuitenkin kepun vaalijulistuksessa on samoja ajatuksia kuin mitä TT:n jäsenkunta esitti ominaan loppuvuodesta tehdyssä kyselyssä.

Yritystenkin mielestä "työsopimuslainsäädäntöä on yksinkertaistettava ja tehtävä joustavammaksi. Toisinsopiminen on oltava mahdollista asioista, joista työnantaja ja työntekijä yhteisesti päättävät," sanoo työreformi. Näin on, vastaa suuri osa yrityksistä.

Keskustan mielestä paikallisen sopimisen mahdollisuus on annettava kaikille työntekijöille ja työnantajille, ei vain järjestäytyneille. "Jos paikallisesti neuvoteltaessa ei päästä sopimukseen, noudatettaisiin alan työehtosopimusta tai laissa määritettyjä normeja", kirjoitetaan työreformissa.

Samaan uskovat yritykset kentällä, mutta TT saattaa olla yhtä mieltä pääministeri Paavo Lipposen kanssa. Hänen mielestään kepun malli johtaisi hajanaiseen, palkkaeroja kasvattavaan ja viime kädessä myös inflatoriseen palkkakierteeseen.

Työnantajilla on tästä kokemusta 1970-luvun nousukauden vuosilta, jolloin yrittäjät sovelsivat innolla työehtosopimuksia paikallisesti. Seurauksena oli, että palkkaliukumat olivat suurempia kuin järjestöjen sopimat palkankorotukset.

Tähän viitataan myös SAK:n uudessa paikallista sopimista koskevassa tutkimuksessa "Isäntävaltaa ja vuoropuhelua". Kirja kertoo, että paikallinen sopiminen on luultua yleisempää vaikka käyttämättömiäkin mahdollisuuksia on.

Tärkeämpää kuin määrä on kuitenkin sopimusten sisältö. Jos ruokatauon pituudesta syntynyt yksimielisyys kirjataan juhlallisesti "paikalliseksi sopimukseksi" on edessä vielä pitkä matka työpaikkatasolla tapahtuvaan olennaisista asioista sopimiseen.

Myös lainmukaista yt-menettelyä pidetään usein muodollisuutena. On inhimillisesti ymmärrettävää, että työnantaja panttaa mahdollisimman pitkälle ikävien uutisten kertomisen toivoen, että jostain tulee vielä se kuormituksen ja työpaikat pelastava tilaus.

Kun sitä ei tulekaan, joudutaan yhteistoimintalain mukaiset neuvottelut käymään läpi mahdollisimman tiukalla aikataululla, "sanelukaavalla", jotta pitkiä ennakkovaroitus-, varoitus- ja toimeenpanoaikatauluja pystytään noudattamaan lain kirjaimen mukaan.

Tätä myllyä pyöritetään parhaillaan telakoilla Porissa ja pian Raumalla.

Kolmikantayhteistyö sujuu hallituksen, työntekijöiden ja työnantajien välillä sinipunan aikana hyvin. Ei siis luulisi olevan mahdotonta ajaa läpi lakia, joka estää yhteiskunnalle kohtuuttomat avainryhmien työtaistelut. Kiinnostaisiko lennonjohtajien ruotuun palauttaminen Lipposta, Koromaa, Ihalaista ja Swanljungia ennen kuin Lapin keväthankien kutsu käy kirkkaimmillaan.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.