Kirjoittajavieras-kolumni
Vedenpaisumuksesta
se kaikki alkoi

Ensimmäisessä Mooseksen kirjassa kerrotaan: "Ja Nooa oli peltomies ja ensimmäinen, joka istutti viinitarhan. Mutta kun hän joi viiniä, niin hän juopui ja makasi alasti majassansa." Hänen poikansa häpesivät häntä.

Nooasta tämä kaikki siis alkoi, myös haitat.

Kansalliskirjailijamme Aleksis Kivikin oli lukenut Mooseksen kirjansa: "Viinillä ja iloisella hummauksella on historiallinen oikeus vedenpaisumuksesta aina tähän päivään asti."

Kivessä ja hänen tuotannossaan näkyivät molemmat puolet. Kielteiset puolet tiivistyivät Simeonin saapasnahkatorni-monologiin, myönteiset opastukseen: "Tiedä, että pieni noste, viaton huimaus aivoissamme on mielellemme terveellinen tuulenpuuska, liioinkin koska elämämme taivas näkyy meillä harmaaksi."

Ilmiselvistä haitoistakin opittiin ottamaan ilo irti. Vuonna 1907 valmistunut Louis Sparren ohjaama farssi "Salaviinanpolttajat" oli ensimmäinen suomalainen näytelmäelokuva.

Viinaan liittyvän kaksijakoisuuden Pentti Haanpää osoitti kirjassaan Nykyaikaa: 'Uusia, omituisia tapoja! murisi Nujunen. Helsingin herrain tyyliä: juoda viinaa ja yrittää näyttää selvältä..." Itse kuvasin aikanani Alkon tavoitteiden kaksijakoisuutta kertomalla, että Alkon tehtävänä on valmistaa ja myydä viinaa, jotta Suomen kansa raitistuisi.

Viinasta on aina ollut vaikeata meillä saada otetta. Kun K.A. Fagerholm nuorena ministerinä vuonna 1938 asetti komitean tutkimaan väkijuomalainsäädännön uudistamista, hän tuskin aavisti, että työ tulee valmiiksi vasta kolme vuosikymmentä myöhemmin, jolloin hän itse siirtyi jo eläkkeelle - Alkon pääjohtajan tehtävästä.

Tämän vuoden alusta on jälleen koittanut uusi aika. Alko-konserni on pilkottu. Primalcon yksityistämisen tuloksena suomalaiset saattavat tulevaisuudessa omistaa Koskenkorvaa, ehkä Finlandiaakin, ellei tuotemerkkiä ole korkeaan hintaan myyty ulkomaisille alkoholiyhtiöille.

Alko Oy sen sijaan säilyy ainakin toistaiseksi vähittäismyyntimonopolina. Sen on yhä sovitettava yhteen sosiaalinen vastuu ja liiketaloudelliset periaatteet. Valttina on valikoima. Missä muussa EU-maassa kuin Suomessa ja Ruotsissa on tarjolla yhtä laaja valikoima, esimerkiksi maapallon kaikki merkittävät viinialueet käsittäen? Yleensähän valikoimat rajoittuvat oman maan tai usein vain oman alueen tuotteisiin. Alko Oy:n valikoimissa kyse on samanaikaisesti laajasta kansainvälisyydestä, hyvästä palvelusta ja kulttuurisista näkökohdista.

Mutta niin Suomessa kuin Ruotsissakin on varauduttava siihen, että mitä kauemmaksi päätöksenteko siirtyy - subsidiariteettiperiaatteen vastaisesti -, sitä vähemmän ymmärtämystä omille näkemyksille on saatavissa. Nämä paineet saattavat tulevaisuudessa johtaa alkoholioloissamme ja Alko Oy:n asemassa uusiin mullistuksiin.

Mutta riippumatta siitä, millainen alkoholijärjestelmä meillä on vuonna 2010, Nooan ajoilta periytyvä kaksijakoisuus ei ole mihinkään kadonnut. Vapautta ja vastuuta on vastakin alkoholiasioissa sovitettava yhteen.

Jotenkin tuntuu siltä, että tämä vapauden ja vastuun sopiva tasapaino alkoholiasioissa edellyttäisi vastuun nykyistä suurempaa painottamista, kaikkialla: kodeista mediaan, kouluista päätöksentekijöihin.

Kirjoittaja Heikki Koski on Länsi-Suomen läänin maaherra.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.