Pääkirjoitus 3.2.1999:
Digitaaliluvat kiinnostavat
viestintäyrityksiä

Suomalaiset tv-katsojat ovat astumassa vääjäämättä digitaaliaikaan. Koelähetykset ovat pyörineet viime syksystä ja varsinaisen lähetystoiminnan on määrä käynnistyä vuonna 2000 Sydneyn olympialaisten aikaan.

Tärkeä askel tiellä digiaikaan otettiin viime maanantaina, jolloin päättyi toimilupien hakuaika. Sähköiseen viestintään erikoistuneita yhtiöitä ei voi ainakaan moittia kiinnostuksen puutteesta, koskapa liikenneministeriöön jätettiin peräti 27 toimilupahakemusta digitaalikanaville. Valtakunnallisia digitaalisia radiotoimilupia haettiin vastaavasti kymmenen kappaletta.

Tavalliselle tv-katsojalle siirtyminen digitaaliaikaan merkitsee muun muassa parempaa äänen ja kuvan laatua, lisää kanavia, tehokkaampaa tekstitelevisiota, pääsyä tietoverkkoihin.

Viestintäyrityksille muutos taas merkitsee paljolti hyppyä tuntemattomaan. Yhteisiä kansainvälisiä teknisiä normeja kun ei ole olemassa. Ruotsissa digitaalitoiminta kompastelee juuri tässä.

Uudistukseen kuluu myös mielettömät määrät rahaa. Laskelmien mukaan jo hankkeen käynnistäminen maksaa 4-5 miljardia markkaa. Tuntemattomia suureita ovat myös mainostulot sekä katsojien reaktio. Tuskin suomalaiset ryntäävät päätäpahkaa hankkimaan itselleen digitaalilaitteita.

Näin ollen kiire, jolla uudistusta pyritään ajamaan läpi, tuntuu vähintään kummalliselta. Liikenneministeri Kimmo Sasin mukaan luvista päätetään vielä tämän hallituksen aikana. Voidaan kysyä riittääkö runsas kuukausi rationaaliseen päätöksentekoon, kun käsiteltävänä on runsaat 170 erilaista lupa-anomusta. Aikalisä saattaisi olla paikallaan, varsinkin kun viestintäyrityksistä muodostettu foorumikin tähdensi juuri sitä, että suomalaista kuluttajaa ei haluta laittaa väärin ajoitetun aloituksen tai lastentauteja potevien laitemarkkinoiden maksumieheksi.

Turun alueen tv-toiminnan digitalisoimisesta oli kiinnostunut kolme hakijaa, joista kaksi alueen ulkopuolisia, nimittäin Mainostelevision ja Turun puhelimen City-TV Turku sekä Tampere-TV:tä pyörittävä Skycom. Paikallisuutta edustaa Turun kaapelitelevisio.

Näistä kahdella ensiksi mainitulla ei ole toistaiseksi minkäänlaista näyttöä paikallisesta ohjelmatuotannosta alueella. Tässä mielessä kolmas hakija Turku-TV kuuluu omaan luokkaansa: on sekä osaamista että näyttöä jo pitkältä ajalta. Ulkopuolelta tulevalle yritykselle tämän välimatkan umpeen kurominen saattaa olla ylivoimaista.

Tätä taustaa vasten tuntuu omituiselta, että Turun kaupunki, Turun puhelimen suurena omistajana, lähtee kilpailemaan luvanhaussa paikallisen yrittäjän kanssa.

Turun yrittäjien piirissä vallitsee jo muutenkin näkemys, että kaupunki hoitaa huonosti heidän asioitaan. Jos Turun kaupunki todella on Mainostelevision ja Turun puhelimen lupahakemuksen takana, tätä voidaan pitää jälleen yhtenä esimerkkinä kalseudesta turkulaisia yrittäjiä kohtaan.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.