Kirjoittajavieras-kolumni
Mauri Salo:
Perhe on hyvinvoinnin perusta

Yhteiskunnan perusta on perhe, ja lapsissa on yhteiskunnan tulevaisuus. Turvallisen toimintaympäristön perheelle muodostavat hyvät asuinolosuhteet ja vakiintunut työympäristö.

Näin on ennen ollutkin. Vuosien saatossa tilanne on kuitenkin muuttunut, ja näyttää muuttuvan edelleenkin epäedulliseen suuntaan. Merkittävä osa työssä käyvästä väestöstä on suuren konsernin erikoisosaajia, joita yrityksen olosuhteiden muuttuessa siirretään tuon tuostakin paikkakunnalta toiselle.

Kaiken lisäksi ihmisten on opeteltava hallitsemaan pari kolmekin erilaista ammattia tai työtehtävää voidakseen varmistaa työpaikkansa työnantajansa palveluksessa.

Nykyisen voimakkaan rakennemuutoksen aikakautena on syntynyt voimakkaita kasvukeskuksia, joihin työpaikat keskittyvät. Yhteiskunnan kannalta velvoitteet asuntotuotannosta, lasten päivähoidosta, koulutuksesta ja muista palveluista tuovat jopa ylitsepääsemättömiä ongelmia. Vastaavasti luovuttajapaikkakunnille syntyy tyhjiöitä, joissa käyttökuntoiset asunnot ja muut palvelut jäävät vaille käyttäjiä.

On laskettu, että hallitsemattomasta rakennemuutoksesta johtuvat kustannukset ovat yhteiskunnalle noin 70 miljardia markkaa. Yhteiskunnan uhraukset ovat suuret, mutta tämä ei suinkaan takaa ihmisten henkistä hyvinvointia.

Suomessa on aiemmin harjoitettu laajaa aluepolitiikkaa, joka nyttemmin on unohdettu. Nykypäivän aluepolitiikkana voitaisiin käyttää kehittyvää tiedonvälitystä eli siirtymistä tietoyhteiskuntaan. Kehittyneen tietotekniikan avulla varsin monia tehtäviä voidaan hoitaa kaukana yrityksen ytimestä, jolloin on saatavissa aikaan myös merkittäviä kustannussäästöjä. Ovathan Mannerheimintien toimistohuoneistot kymmenen kertaa kalliimpia kustannuksiltaan kuin Somerolla tai muualla maaseudulla. Omakotitalo järven rannalla ja työpaikka talon isännän tai emännän huoneessa tarjoaa toki miellyttävämmän työ- ja elinympäristön kuin kolkko toimistohuone Mannerheimintiellä.

Ollakseen harmonista, perhe-elämään tulee sisältyä yhteistä aikaa. Tänä päivänä liian monessa perheessä ei sitä löydetä edes ruokailulle koko perheen harrastuksista puhumattakaan.

Lasten tasapainoinen kehittyminen edellyttää vanhemmilta aikaa ja viitseliäisyyttä seurata ja neuvoa jälkikasvuaan sen varttumisen ja kasvamisen aikana. Nuorisolla pitää olla juuret ja taito ottaa muut huomioon sekä kunnioittaa vanhempiaan.

Seuraavan hallituksen ohjelmassa on otettava huomioon perhepolitiikka entistä laajemmassa mittakaavassa. Vastakkain on tarkasteltava hallitsematonta kasvukeskuspolitiikkaa ja ihmiset huomioon ottavaa aluepolitiikkaa, jossa yrittäminen ja työn saanti sekä perheiden hyvinvointipalveluiden saatavuus ovat käden ulottuvilla.

Mauri Salo
Kirjoittaja on somerolainen yrittäjä

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.