Veli Junttilan Suomi 1948 -kolumni:
Itsenäistä hengenviljelyä

"Suomen Akatemian vihkiäiset historiallinen kulttuurijuhla. Itsenäisessä hengenviljelyksessä kansan korkein elämänarvo."

Näillä sanoilla ja Snellmanin henkeen lehtemme uutisoi 30.11. 1948 edellisen illan suuren tapahtuman. Helsingin yliopistolla pidetyssä juhlassa oli mukana kaksi presidenttiäkin, K.J. Ståhlberg ja J.K. Paasikivi.

Illan suurissa puheissa - kuten TS:n selostuksessakin - oli suorastaan sortokausien kaikuja, mikä varmasti johtui epävarmoista ajoista.

Kylmän sodan pyörteissä Suomi oli joutunut kieltäytymään Marshall-avusta, alistumaan yya-sopimukseen sekä kokenut vallankaappausuhan. Syksyllä 1948 Suomi näytti jäävän jälleen yksin, ulkopuolelle sekä Ruotsin puuhaaman pohjoismaisen puolustusliiton että Yhdysvaltain kokoaman Naton suojista.

Ahtaissa oloissa isänmaalliset suomalaiset korostivat henkisen viljelyn vapauden arvoja. Tuohon aikaan suorastaan salaa ihmeteltiin, että venäläiset eivät puuttuneet Akatemian perustamiseen ja varsinkaan nimityksiin, vaikka ainakin kolmella talvella 1948 nimetyllä akateemikolla oli ollut tiiviitä yhteyksiä Hitlerin Saksaan. Kiistanalaisiksi henkilöiksi oli mm. eduskunnan puhemies Urho Kekkonen leimannut Rolf Nevanlinnan, Yrjö Kilpisen ja V.A. Koskenniemen. - Myöskään Nobel-palkittu A.I. Virtanen ei koskaan salannut oikeistolaisia mielipiteitään.

Neuvostoliitossa oli sodan jälkeen aloitettu laaja kulttuurin ja tieteen alistaminen marksilaisuuteen kaavoihin. Niinpä akateemikko A.I. Virtanen ei malttanut olla avajaispuheessa mainitsematta, että "keskitetty ja valtiovallan haluamiin uomiin johdettu tutkimustyö voi olla hyvin tehokasta, jos kysymys on vain lyhyestä ajasta poikkeuksellisissa oloissa. Säännöllisenä järjestelmänä se on tuhoisa, koska tiede sen puitteissa menettää vapautensa ja idealismin, johon se perustuu..."

Akateemikko Eino Kailan mukaan Akatemian synty liittyi suoranaisesti kansamme olemassaoloon: "Perustaessaan juuri vihityn Suomen Akatemian ovat Suomen eduskunta ja valtion johto antaneet kansamme sivistystahdolle suurisuuntaisimman ilmauksen, mitä voi ajatella. Sellaisiin tekoihin meidän on perustettava uskomme, että Suomen kansa on säilyvä ja pystyy täyttämään tehtävänsä".

Akatemian vihkinyt presidentti Paasikivi ei jäänyt muita puhujia huonommaksi: "Annamme osamme ihmiskunnan sivistyksen yhteiseen aarreaittaan ja osoitamme oikeutemme elämiseen vapaiden kansojen joukossa". Paasikivi muistutti myös, että Suomi on historiansa alusta kuulunut länsimaiseen kulttuuripiiriin ja 1800-luvun kulttuurin suuri nousu toi meille henkisen itsenäisyyden jo ennen valtiollista itsenäisyyttä. Kansallinen sivistysperintä oli itsenäisyytemme tehokkain valtakirja.

Kyllä kulttuurin saralla Suomea vartioitiinkin. Itsenäisyyspäivän 1948 aikaan tuli paheksuva nootti siitä, että Helsingissä esitettiin kahta Neuvostoliitolle vihamielistä näytelmää. Toinen oli Sam Sihvon Jääkärin morsian ja toinen Jean-Paul Sartren Likaiset kädet.

Toinen samaan aikaan tullut nootti on professori Jukka Nevakiven mielestä suorastaan naurettava. Neuvostoliiton suurlähetystö esitti vastalauseen siitä, että kaksi sen juopuneeksi leimattua jäsentä oli pidätetty ja poistettu sirkuksesta.

TS:n uutisen mukaan uutistoimisto Tass oli välittänyt tiedon, että poliisi oli pidätyksen yhteydessä pahoinpidellyt venäläisiä. Pidätetyt olivat käyttäytyneet poliisiasemalla niin kiivaasti, että särkivät käyttöönsä saamansa puhelimen.

Professori Nevakiven mielestä nootit olivat suunnatut vihattua K.A. Fagerholmin hallitusta kohtaan. Esimerkiksi juoppojutusta ei suostuttu ottamaan vastaan edes suomalaisten selitystä.

Vielä rumempaa seurasi seuraavana syksynä Neuvostoliitto-Seuran yleiskokouksessa. professori V.S. Kemenov ja tuleva varakulttuuriministeri leimasi sankarivainajien muistomerkit sotakiihotuksen välineeksi.

Presidentti Paasikivi oli mukana Messuhallissa pidetyssä juhlassa, jossa Pravdan toimittaja D.J. Zaslavski lausui: "Älköön nimitettäkö demokratiaksi sellaista maata, jossa sotarikolliset kävelevät vapaina, mutta rauhalliset työläiset istuvat vankilassa".

Nevakivi olettaa Paasikiven käden tärisseen kun hän kirjoitti kommenttia toimittajan lausuntoon: "Tämä on sellaista säädyttömyyttä, jota voi odottaa ainoastaan bolshevikeilta".

Kirjoittaja on Turun Sanomien toimittaja Veli Junttila.