Erikoissairaanhoito valinkauhassa

TS/Tuula Heinilä<br />Varsinais-Suomen aluesairaaloiden edustajat ovat pyytäneet Tyksiä mukaan yhteisiin talkoisiin menojen karsimiseksi koko sairaanhoitopiirin alueella. Tyksin osuus piirin menoista 1991-1997 on kasvanut 68,3 prosenttiin eli 123 milj. markkaa.
TS/Tuula Heinilä
Varsinais-Suomen aluesairaaloiden edustajat ovat pyytäneet Tyksiä mukaan yhteisiin talkoisiin menojen karsimiseksi koko sairaanhoitopiirin alueella. Tyksin osuus piirin menoista 1991-1997 on kasvanut 68,3 prosenttiin eli 123 milj. markkaa.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä on ollut ja on edelleenkin laaja ja monipuolinen aluesairaalaverkosto, jonka työnjaosta on keskusteltu vilkkaasti. Piirin keskushallinto ei ole juurikaan onnistunut selkeyttämään sairaaloiden välistä tehtävien jakoa. Keskushallinnon voimavarat ovat huvenneet sisäisiin kärhämöihin.

Toimintaympäristössä on tässä ajassa nähtävissä suuria muutoksia. Ikääntymiseen liittyvät sairaudet ovat vahvassa kasvussa. Talousalueittain kuntien tilanne ja tarpeet erilaistuvat. Kaikille kunnille on kuitenkin yhteistä maksukyvyn edelleen heikkeneminen. Nykyinen erikoissairaanhoidon kustannuskehitys on kunnille täysin kestämätön asia.

Vakka-Suomeen on tämän johdosta perustettu yhteinen sosiaalitoimen, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon ohjausryhmä, jonka päällimmäisin tehtävä on sopimusmallin aikaansaaminen aluesairaalatasoisten palveluiden tuottamisesta ja kustannusten jakaantumisesta Vakka-Suomen sairaalan ja Vakka-Suomen kuntien kesken. Sopimusohjaus ulottuisi myös Tyksin käyttöön. Tämä edellyttää paikallisista hoitokäytännöistä sopimista ja niiden uudistamista. Vakka-Suomi on edelläkävijä tässä asiassa koko sairaanhoitopiirin alueella.

Turun kaupunki on ottanut käyttöön lähetteiden osalta oman valvontajärjestelmän mukaan lukien Tyksin tarjoamat palvelut. Tällä toimenpiteellä se rajoittaa Tyksin käyttöä. Asia on herättänyt närkästystä Varsinais-Suomessa, koska pelkona on maakunnan joutuminen maksumieheksi koko operaatiossa osavastuualueiden kustannuksella. Minusta kaikilla kunnilla tulisi olla samanlainen oikeus lähetteiden palautuskäytäntöön, mikäli ne ovat tulleet "väärään osoitteeseen".

Tyksin osuus koko piirin menoista piirin perustamisesta vuodesta 1991 piirin viimeiseen tilinpäätökseen 1997 on kasvanut 64,5 prosentista 68,3 prosenttiin. Vakka-Suomen sairaalan osuus vastaavana aikana on pudonnut 9,2 prosentista 6,6 prosenttiin. Markoissa Tyksin osuus on kasvanut 123 miljoonaa markkaa ja Vakka-Suomen sairaalan osuus laskenut vastaavasti 29 miljoonaa markkaa. Yliopistollisen keskussairaalan luonteella ei voi selittää koko totuutta. Loimaalla alkukesästä kokoontuneet aluesairaaloiden edustajat ovat pyytäneet Tyksiä mukaan yhteisiin talkoisiin menojen karsimiseksi koko piirin alueella.

Vakka-Suomen sairaalassa aloitettiin keväällä keskustelu synnytystoiminnan ja kirurgisen päivystyksen alasajamiseksi. Laskelmat kuitenkin osoittivat selvästi, että kustannussäästöä peruskunnille tästä toimenpiteestä ei todellisuudessa tulisi. Kiinteät kustannukset jäävät rasittamaan muita palvelulinjoja. Vakka-Suomen sairaala on sairaalana sen verran pieni, että palvelutuotannossa ei ole kovin paljon säätelyvaraa, jos sairaalan olemassaolo halutaan turvata. Toiminnan toki täytyy olla tehokasta, laadukasta ja kilpailukyvyltään kestävää.

Monitoimiosasto, jossa synnytystoiminta tapahtuu, on pystynyt vastaamaan ajan haasteisiin, koska osastolla tapahtuva päiväkirurginen toiminta on koko ajan kasvamassa. Suunta on oikea, sillä tänä päivänä puhutaan vakavasti "seinättömän sairaalan" puolesta. Vakkasuomalaisella ohjausryhmällä on ensiarvoisen tärkeä tehtävä, mitä palveluja, mihin hintaan ja kenen toimesta se haluaa alueellaan tuotettavan.

Perusterveydenhuollossa ollaan kasvattamassa resursseja omalääkärijärjestelmän myötä. Näin odotetaan saatavan säästöjä erikoissairaanhoidossa. Toivottavasti päällekkäisyyksien purkamisessa viimeinkin onnistutaan, eikä potilaita hoideta liian arvokkailla paikoilla. Käytäntö on aikaisemmin osoittanut, että palvelujen kasvattaminen perusterveydenhuollossa lisää kysyntää siellä, mutta ei välttämättä aikaansaa odotettua supistusta seuraavassa portaassa. Pyrkimys on kuitenkin erittäin kannatettava. Sopimusohjauksesta saadaan varmasti apua tässä asiassa. Sairaanhoitopiirin keskushallinnossa on laskettu, että sopeuttamistarve olisi Vakka-Suomen sairaalassa 3000 hoitopäivää.

Osavastuualueiden johtokuntien roolia on pohdittu sairaanhoitopiirin sisällä. On ollut haluja keskittää kaikki strateginen kehitystyö piirin hallituksen tasolle. Johtokuntien lakkauttaminen on koettu paikallisuuden menetyksenä. Loimaan-, Salon-, Raision-, Turunmaan- ja Vakka-Suomen vastuualueilla ei ole lämmetty hankkeelle.

Piirikohtaisten tulosyksiköiden synnyttämistä on myös aiheellisesti kritisoitu. Suuruuden mitta ei ole paras eikä ainoa mittari. Toimiva aluesairaala tarvitsee varauksettomasti paikallisen johtokuntansa tuen.

Eero Kuisma
Sairaanhoitopiirin Vakka-Suomen osavastuualueen
johtokunnan puheenjohtaja