Pääkirjoitus 28.11. 1998:
Työreformi sai kilpailijan
TT:n menestyksen ehdoista

Työmarkkinakeskustelua viime aikoina hallinneen keskustapuolueen työreformin rinnalle Teollisuus ja Työnantajat on tuottanut laajan jäsenkyselynsä pohjalta mielenkiintoisen ja tulevaisuuden näköaloja avaavan raportin yritysten kasvun esteistä ja mahdollisuuksista, työmarkkinoiden muutoksista, työvoiman koulutuksesta sekä yhteiskunnan ja yritysten arvoista.

Vaikka TT pidättyykin visusti kommentoimasta keskustan työreformia, puhumattakaan, että se vertailisi sitä ja oman jäsenkuntansa näkemyksiä, löytyy niistä runsaasti yhtäläisyyksiä jos kohta erojakin.

Syksyn kuumaan työmarkkinaperunaan, työehtosopimusten yleissitovuuteen TT sanoo suhtautuvansa jatkossakin myönteisesti. Se ei kuitenkaan estä työnantajia voittopuolisesti olemasta myös työpaikkakohtaisen sopimisen kannalla silloin kun osapuolet siihen ovat valmiita.

Työnantajien näkemys on monissa kohdissa huomattavasti keskustan paperia maltillisempi. Työnantajat kannattavat joustavaa, yrityksille ja henkilöstölle erilaisia vaihtoehtoisia toimintamalleja tarjoavaa työmarkkinapolitiikkaa. Ammattiyhdistysliikkeen taholla joustavuudelle ei valitettavasti ole aina arvoa annettu.

Työehtosopimusten palkkarakenteen työnantajat jättäisivät pääosin yrityksissä kehitettäväksi. Työehtosopimuksin määriteltäisiin vain minimipalkat.

Jos työnantajat vähänkään oikein osaavat tulkita henkilöstönsä näkemyksiä, paikallisen sopimisen käyttöön ottoon ei ole ylivoimaisia esteitä, koska kyselyn pohjalta arvioidaan henkilöstön suhtautuvan pääosin myönteisesti tai neutraalisti paikalliseen sopimiseen. Työntekijäjärjestöjen kanta ei varmuudella ole yhtä myönteinen.

Kyselyn tulos vastaa hyvin myös TT:n virallista kantaa siinä, että lähes kaikki vastaajat vastustavat työajan yleistä lyhentämistä. Sille ei nähdä mitään edellytyksiä. Sen sijaan työaikojen monipuolistaminen on epäilemättä monille yrityksille suorastaan elinehto.

Henkilöstön merkitys yritysten menestystekijänä ymmärretään suomalaisten työnantajien taholla selkeästi. Siksi myös koulutusmahdollisuuksien lisääminen yhteistyössä yritysten ja oppilaitosten kanssa on työnantajienkin näkökulmasta tärkeää.

Hallituksen talous- ja teollisuuspoliittinen linja saa kiitosta työnantajailta. Ellei linja olisi ollut teollisuuden kannalta myönteinen, kaksi kolmannesta yrityksistä tuskin voisi pitää itseään kasvuhakuisena niin kuin TT:n kyselyn mukaan pitää.

Verorakenteen kehittämisessä TT edustaa yleisesti hyväksyttyä, mutta perin vaikeasti toteutettavaa linjaa, jonka mukaan sen on tähdättävä työnteon kannustamiseen ja ansiotulojen verotuksen alentamiseen kaikissa tuloluokissa.