Työreformin rahoitus yhä epäselvä

TS/Jonny Holmén<br />Keskustan työreformissa ehdotetaan mm. uutta perhevähennystä verotukseen ja lasten kotihoidon tuen korotusta. Kirjoittajat kysyvät millä ohjelman kustannukset rahoitetaan.
TS/Jonny Holmén
Keskustan työreformissa ehdotetaan mm. uutta perhevähennystä verotukseen ja lasten kotihoidon tuen korotusta. Kirjoittajat kysyvät millä ohjelman kustannukset rahoitetaan.

Esittelimme 12.11. TS:ssa Suomen keskustan työreformiohjelmaa. Työreformia kehitelleet kansanedustajat Maria-Kaisa Aula, Liisa Hyssälä ja Olavi Ala-Nissilä esittivät 22.11. TS:ssa julkaistussa kirjoituksessa oman näkemyksensä ohjelman sisällöstä samalla, kun he arvelivat meidän käsittäneen väärin sekä ohjelman että ohjelman taustalla olevat järjestelmät.

Näyttää ilmeiseltä, että meillä todella on kommunikaatio-ongelmia. Suurin ongelma liittyy mielestämme keskeiseen kysymykseen työreformiohjelman kustannuksista. Keskustan kansanedustajat sanovat, että heidän ohjelmansa ei aiheuta käytännöllisesti katsoen lainkaan lisämenoja ("muutama sata miljoonaa"). Kun sama toteamus yleensä pätee kaikkiin poliittisten puolueiden ohjelmiin, on varmaan syytä kysyä, mitä tällä väitteellä tällä kertaa tarkoitetaan.

Internetissä olevassa työreformi-versiossa esiintyy ainakin seuraavia menoihin ja tuloihin liittyviä kohtia: arvonlisäveron lasku palvelualoilla 22 prosentista 12 prosenttiin, tuloveron kevennys 4 miljardia vuosittain, sotu-maksujen porrastus 4,9 - 24,5 prosenttiin, työmatkavähennyksen korotus, opiskelijoiden asumislisän ympärivuotistaminen ja irrottaminen opiskelukytkennästä, opintorahan tarveharkinnan poistaminen, lasten kotihoidon tuen korotus, uusi perhevähennys verotukseen, työmatkavähennyksen laajennus ja korotus, uusi osaamisvähennys, sairauspäivärahan maksaminen tulottomille, päivähoitomaksujen "korjaaminen pieni- ja keskituloisille", kotityön verovähennys koko maahan, ansiosidonnaisen työttömyysturvan ulottaminen peruspäivärahan saajiin sekä yrittäjille ja heidän perheenjäsenilleen, työmarkkinatuen tarveharkinnan poistaminen ja päivärahan korottaminen.

Ei kai millään voi olla kyse siitä, että tämä ohjelma ei maksa mitään?

Kirjoituksesta sen paremminkin kuin työreformipaperistakaan ei käy ilmi, miten keskusta supistaisi menoja. Kirjoituksessa vain todetaan, että "Keskusta esittää, että julkisia menoja on supistettava työttömyyttä alentavin ja työllisyyttä lisäävin rakenteellisin uudistuksin". Lause tarkoittaneekin, että työreformin aikaansaama työllisyyden lisäys tuottaa niin paljon lisää verotuloja, että ehdotettuihin menojen lisäyksiin ja verohelpotuksiin on varaa ilman lisälainanottoa. Tutkimustiedon perusteella tämä vaikuttaa hieman epärealistiselta, verokiilan laskun aikaansaama työtulojen kasvu riittänee kattamaan vain puolet verotuksen kevennyksen aikaansaamasta verotulojen laskusta.

Perusturvaa keskusta haluaisi uudistaa luopumalla toimeentulotuen 100 prosentin tulovähenteisyydestä. Epäselväksi jää edelleen, miten tämä toteutettaisiin. Tapahtuisivatko ratkaisut yksilöittäin ja siten mielivaltaisesti vai noudatettaisiinko jotain uutta sääntöä?

Ilmeisesti muita tuloja hankkiville köyhille jouduttaisiin säätämään korkeampi toimeentulonormi kuin muille köyhille. Tämä taas johtaisi siihen, että jotkut nykyisistä pienituloisista saisivat myös oikeuden toimeentulotukeen ja asiakkaiden määrä voisi kasvaa. Kannustinloukku siirtyisi samalla nykyistä korkeammalle tulotasolle. Tässä yhteydessä on vielä huomattava, että sotu-maksujen kaavailtu porrastus lisää huomattavasti efektiivistä veroprogressiota ja siten tuloloukkuja.

Aula, Hyssälä ja Ala-Nissilä kummeksuvat sitä, että ohitamme työttömyysturvan uudistamisehdotukset ja uumoilevat taustalla olevan jotain hämärää. Ohituksen syynä on kuitenkin se, että emme pidä ehdotetun kaltaista työttömyysturvauudistusta eli ansioturvan kattavuuden parantamista tärkeänä työllisyyden kannalta. On vaikea nähdä miten etuuksien saajien joukon kasvattaminen lisää työllisyyttä.

Vaikutus voi olla jopa päinvastainen, jos muutos johtaa vakuutusmaksujen eli verokiilan nousuun. Jos nykyiset kassoihin kuulumattomat mutta työssäoloehdon täyttävät 35000 työtöntä pääsevät ansioturvan piiriin, on seurauksena työttömyysmenojen kasvu noin 700 miljoonalla. Jos taas menojen ei sallita kasvaa, nykyistä ansioturvan tasoa on heikennettävä noin 10 prosentilla, jotta rahaa riittäisi useammille. Muutos ehkä lisäisi tulojaan menettävien työhaluja, mutta vastaavasti vähentäisi muiden työttömien kannustimia. Työllisyysvaikutukset jäisivät hyvin pieniksi.

Kirjoittajat toivovat ekonomistien osallistuvan keskusteluun "muutoinkin kuin prosentteja ja markkoja pyörittelemällä". Mikäs siinä. Ongelma vaan on, että sen jälkeen keskustelu on vain mainostoimistotekstiä, jossa erilaisilla kielikuvilla ratkaistaan kaikki yhteiskunnalliset ongelmat. Puolueiden ohjelmat ovat tällöin samanlaisia. Kaikki saavat lisää tulonsiirtoja ja verovähennyksiä, jotka jollain maagisella tavalla rahoittavat itsensä.

Ekonomisteina haluaisimme, että siirryttäisiin siihen "uuteen poliittisen kulttuuriin", jota puoluesihteeri Erja Tikka aikanaan mainosti. Suomen keskusta voisi tässä suhteessa tehdä todellisen avauksen.

Jaakko Kiander
johtava ekonomisti
Vatt

Matti Virén
professori
tutkimusjohtaja
Vatt