Eläimille tarpeen
mukaan

TS/Veikko Wahlroos<br />Eläinten hyväksikäytöllä on pitkä menneisyys, mutta lyhyt tulevaisuus, uskoo kirjoittaja.
TS/Veikko Wahlroos
Eläinten hyväksikäytöllä on pitkä menneisyys, mutta lyhyt tulevaisuus, uskoo kirjoittaja.

Eläimet ovat olleet ihmiselle tärkeitä. Huolimatta riippuvuudestamme niistä - tai ehkä juuri siitä johtuen - olemme alistaneet ne kielessämme ja puhumme esimerkiksi sikamaisista ihmisistä. Suhteemme eläimiin on ollut negatiivinen siinäkin mielessä, että olemme määritelleet ihmisyyden kieltämällä eläimellisen puolemme itsessämme.

Vasta Darwin evoluutioteoriallaan sai lyötyä läpi ajatuksen siitä, että ihminenkin on eläin, kaiken muun muassa. Itseasiassa ilman eläimellisyyttämme - tunteitamme, halujamme, motiivejamme - emme olisi juuri tietokonetta arvokkaampia.

Paluuta entiseen ei ole. Ajatukset eläinten oikeuksista ovat tulleet jäädäkseen ja nuoret sukupolvet luovat uutta eläinkuvaa ilman menneisyyden painolastia. Kaupungistuminen on tuonut tervettä etäisyyttä ihmisen ja eläimen suhteeseen, ja objektiivinen tilanteen arvioiminen on helpottunut, kun emme enää ole taloudellisesti riippuvaisia eläinten hyväksikäytöstä.

Yhteiskunnalliseen tietoisuuteen asia on noussut turkistarhasabotöörien ja turkistarhaajien keskenäisen vihanpidon ja henkilökohtaisen taistelun takia. On kuitenkin nähtävä, että mielipide-erojen takana ei ole vain erilaisia tulkintoja tieteellisestä totuudesta. Molempien osapuolten mielipiteet ovat osa heidän aivan erilaista maailmankuvaansa.

Omasta mielestäni turkiseläimet kärsivät. Niiltä on riistetty mahdollisuus lajinmukaiseen käyttäytymiseen, etenkin liikkumiseen, mikä aiheuttaa stressiä. Rahallisesti irtautuneena turkisteollisuudesta voin myöntää itselleni myös, että minkit kärsivät kuivumisesta ja kettuja kuolee kuumuuteen.

En kuitenkaan suostu alentumaan sille keskustelun tasolle, jossa puhuvat henna ja haulikko. Yhteisymmärrys on utopistinen tavoite, mutta siitä huolimatta voimankäyttö kummalta puolelta tahansa voidaan tulkita argumentaatiotaidon puutteeksi. Ihmisinä, yhteiskuntana me pystymme nykyistä parempaan.

Eläinten hyväksikäytöllä on pitkä menneisyys, mutta optimistisina uskon, että sillä on lyhyt tulevaisuus. Nuoren silmin katsottuna muutos on hidas, mutta merkit ovat selviä; kasvissyönnin lisääntyminen muuttaa jo perinteistä kouluruokailuakin.

Edistän näitä mielipiteitäni paitsi sanallisesti myös rahallisesti. Kun en tänään kansainvälisenä turkistenvastaisena päivänä, enkä minään muunakaan päivänä osta turkkia tai turkissomisteista takkia, kukaan ei niitä minua varten tuota. Vähemmän turkiseläimiä taas merkitsee vähemmän kärsimystä. Ja lopulta tarhauksen loputtua ei enää ole turkistarhoja, joissa eläimet joutuvat kärsimään.

Vaikka raha pyörittää maailmaa, me pyöritämme rahaa.

Samuli Lintula
opiskelija
eläinoikeusaktivisti