Jaksatko hymyillä

Hymy ei maksa mitään, mutta antaa paljon. Se rikastuttaa häntä, joka sen saa, muttei tee antajaansakaan köyhemmäksi.

Se kestää vain hetken, mutta joskus sen muisto säilyy ikuisesti.

Kukaan ei ole niin rikas ja vaikutusvaltainen, että pystyisi tulemaan toimeen ilman sitä, eikä kukaan niin köyhä, ettei se häntä rikastuttaisi.

Hymy luo onnea kotiin, hyvää tahtoa liike-elämään ja on ystävyyden tunnus. Se tuo levon väsyneelle, ilon lannistuneille, auringonpaisteen murheellisille ja on luonnon paras vastamyrkky kaikkiin huoliin.

Siitä huolimatta sitä ei voi ostaa, kerjätä, lainata tai varastaa, sillä toisinaan sillä ei ole mitään arvoa kenellekään kuin pois annettuna.

Jotkut (nykykiireissä yhä useammat) ihmiset ovat liian väsyneitä hymyilläkseen. Hymyile sinä heille, sillä ei kukaan niin suuresti hymyä tarvitse kuin hän, joka ei itse enää jaksa hymyillä.

Olin nuori pojankloppi kun sota oli käynnissä. Monet äidit kyynelehtivät ja itkivät kun tuli tieto keneltä oli poika, keneltä mies kaatunut taistelutantereilla. Muistan radiosta kuulleeni kun äideille annettiin kehotus: "Hymyilkää äidit, hymyilkää kyyneleitten alta. Suomi tarvitsee hymyänne!"

Hymy, jonka annat, palaa luoksesi takaisin.

Tarmo Laine
Vm-30