Voisiko kesämökkiläisistä
olla jopa hyötyä kunnille

Kysymys kesämökkikuntien valtionosuuksista pitäisi jo ratkaista. Nyt tilanne on se, että aina asiasta julkisesti keskusteltaessa mainitaan mökkiläisistä olevan kunnille rasitetta, tosin myönnetään että se on vähäistä. Jos valtionosuuskysymystä ei saada pois päiväjärjestyksestä, voi kunnille tulla kiusaus ratkaista asia omalla tahollaan ja lisätä maksurasitusta kesämökeille esimerkiksi kiinteistöveron muodossa.

Kiinteistöveron jääminen mökkikuntien käyttöön on nimenomaan kuntien ja mökkiläisten yhteinen etu.

Laskelmia tehtäessä on usein mainittu tutkimus, että mökkiläiset oleskelevat mökeillään ja käyttävät kunnan palveluja jo keskimäärin 3,5 kuukautta vuodessa ja tulevaisuudessa puolet vuodesta. Tällä perusteella kunnat haluavat osansa mökinomistajien vakituisiin asuinkuntiinsa maksamista verotuloista tai valtiolle maksetuista veroista. Oliko tutkimus niin perusteellinen, että mainittu vähäinen rasitus ei sisälly virhemarginaaliin, vai voisiko mökkikannasta olla kunnille jopa hyötyäkin?

Olipa keskimääräinen mökillä olo aika mikä hyvänsä, mökkiläisiä ei voida kuitenkaan käsitellä keskiarvoihmisinä. Elämäntilanteesta ja kulkuetäisyyksistä johtuen kesäasuntojen käyttöasteet vaihtelevat suuresti. Jos mökki on esimerkiksi yli 100 kilometrin päässä ja molemmat perheen vanhemmat käyvät työssä, mökin käyttö rajoittuu lomiin ja viikonloppuihin. Aloitteleva mökkiläinen ajaa pitkänkin matkan mökilleen joka viikonloppu, mutta uutuudenviehätyksen kadottua käyttöaste helposti laskee. Monen mielestä mökille on mukava mennä vain käymään silloin tällöin. Käyttöajat jäävät usein vähäisiksi.

Jos taas mökki on lähellä vakituista asuntoa, mökkiläiset voivat oleskella mökillä pitkiäkin aikoja ja vaikka asua puolet vuodesta mökillä käyden sieltä käsin työssä. Heille ei ole mikään ongelma silloin kokovuotisesti hyödyntää varsinaisen asuinkuntansa palveluja, eivätkä siten rasita mökkikuntansa julkisia henkilöpalveluja. Rakennustarkastus, kaavoitus ja pelastustoimi voivat jakaa kiinteistöveron.

Omasta mökistä haaveilevia on tutkittu olevan puoli miljoonaa taloutta. Se on paljon jo olemassa olevien 430000 kesäasunnon lisäksi. Mökkitonttia tutkailevan kannatta ottaa selvää myös kunnan mökkiystävällisyydestä. Veronmaksajain keskusliiton tekemän keväisen tutkimuksen mukaan Mustasaari on Suomen mökkiystävällisin kunta, kun verrataan sähkö-, kiinteistövero- ja jätemaksurasitusta. Askaisten kunnanjohtaja totesi äskettäin julkisesti mökkiläisistä olevan selvää hyötyä kunnalle.

Kaupungistunut suomalainen viihtyy jo mökillään paremmin, jos kunnasta löytyy muutakin ajankulua kuin puiden pilkkominen mökillä. Uskon mökkiläisissä piilevän runsaasti aktiivista voimavaraa, jota seudulla voitaisiin hyödyntää. Nämä voimat pitää vain yhdistää ja kanavoida. Tämä onnistuu perustamalla yhdistys.

Perustimme Korppooseen kesäasukasyhdistyksen. Mukaan tuli heti alussa salin täydeltä asiasta kiinnostuneita. Ensi kesänä toiminta laajenee ja jäsenkunta kasvaa jo talvikaudellakin. Suomen Omakotiliittoon kuuluva yhdistyksen jäsen saa sekä yhdistyksen että liiton tarjoamat palvelut (mm. sähkösopimus).

Yhteydenpitokanava kunnan ja kesäasukkaiden välille on nyt siis luotu ja sitä aletaan hyödyntää. Toivoa sopii, että myös muilla mökkialueilla syntyy yhdistyksiä.

Mökkiläiset toivovat virkakoneistolta tasapuolisia päätöksiä ja niitä tekemällä varmistetaan kaikkien osapuolten tyytyväisyys vallitseviin oloihin. Tältä pohjalta myös yhteistyö poikii hedelmää.

Jukka Vanhanen
Salo