Talousarvion kehittämishankkeista

Ilmeisesti valtiovarainministerin aluetunteista ja epätarkasta uutisoinnista johtuen on syntynyt kuva ensi vuoden talousarvion tiehankkeiden vastakkainasettelusta. Valtiovarainministeriön kaavamaiset eduskunnan hyväksymien kehittämishankkeiden leikkaukset aikaansaisivat jopa 40-50 miljoonan markan säästökustannukset ja epätarkoituksenmukaista hankkeiden jarruttamista. Tältä osin valtiovarainvaliokunnan liikennejaosto pyrkii hankkeiden mahdollisimman optimaaliseen ja taloudellisesti edulliseen eteenpäin viemiseen.

Tielaitos yhdessä tiealueiden kanssa suuntaa tulosohjauksessa tietysti kehittämishankkeiden varoja mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla, mutta rahoitusvaje on juuri 112 miljoonan markan kehittämishankkeiden leikkausten takia selviö.

Asia olisi ratkennut, jos valtiovarainministeriö olisi liikenneministeriön ja eduskunnan edellyttämällä tavalla suunnannut valtion omaisuuden myyntituloja nimenomaan tämän ongelman ratkaisuun. Huolimatta liikenneministeriön pääluokasta myyntiin menneen Soneran noin 7 miljardin markan myyntituloista näin ei tehty. Eduskunnan päättäessä kehittämishankkeista on tietysti luonnollista, että sen tulee kriittisesti paneutua kuhunkin hankkeeseen ja sen perusteltavuuteen.

Paimio-Muurla -hankkeeseen ei ole hallituksen esityksessä suunnattu karsimista, kuten useimpiin kehittämishankkeisiin. Valtiontalouden tarkastusvirasto tarkastuskertomuksessaan (11/98) on kohdistanut kritiikkiä ko. hankkeen H/K-suhteen määrittelyyn. Hanke oli ensimmäisessä H/K-suhde määrittelyissä jäänyt 1,1:een eli alle hankkeiden toteuttamiseksi asetetun 1,5 rajan. Tarkastusvirasto toteaa, että "Paimo-Muurla -hankkeeseen esitetty H/K-suhde 1,5 on aikaansaatu olettamalla tieosalle muilta teiltä siirtyvän yli 2000 ajoneuvon per vuorokausi. Kuitenkin näille siirtymisille on edellytyksenä koko Turku-Helsinki -moottoritien valmiina olo. Tällaista rakentamispäätöstä ei ole kuitenkaan tehty eikä eduskunta ole myöntänyt tarkoitukseen määrärahaa."

Viime aikoina on myös sotkettu tiehankkeista päättäminen ja Euroopan investointipankilta nostettavien lainojen käyttö toisiinsa. Valtiovarainministeriö joutuu korvamerkitsemään eli ilmoittamaan E 18 käyttökohteen EIP:n edullisille luotoille, jotka kirjataan valtion lainanotoksi. Infrahankkeista päätetään kuitenkin täysin eri menettelyllä hallituksen ja eduskunnan toimesta eikä siis Euroopan investointipankissa.

Tällä hetkellä tieinfran rahoitustaso on huolestuttavan alhainen ja eduskunnassa pyrimme kaikin mahdollisin tavoin toimimaan niin, että rahoitustasoa voidaan nostaa siten, että moniongelmaisten teiden perusparantaminen elinkeinoelämän kilpailukykyä vahvistavalla tavalla edistyisi.

Valtiovarainvaliokunnan liikennejaosto ei ole millään Varsinais-Suomen ryöstöretkellä. Pyrimme hankkeiden perusteltavuuteen ja eduskunnan hyväksymien hankkeiden mahdollisimman edulliseen ja tasapuoliseen läpivientiin ottaen huomioon kehittämishankkeiden rahoitustason.

Kari Rajamäki
valtiovarainvaliokunnan
liikennejaoston puheenjohtaja