Pääkirjoitus 20.11.1998:
Kohtuullisen kasvun säilyminen
talouden kuntoutumisen edellytys

Talousneuvoston työryhmä suhtautuu tuoreessa raportissaan varsin luottavaisesti Suomen julkisen talouden kuntoutumiseen niin, että se kestää vuoden 2010 jälkeisen eläkeläisten määrän suuren kasvun. Ilman selkeitä ja määrätietoisia valtiovallan toimia taloudellista etsikkoaikaansa elävä Suomi ei kuitenkaan kykene vastaamaan tulevaisuuden koviin haasteisiin.

Työryhmän raportissa luetellaan monia ehtoja, joiden on täytyttävä ennen kuin julkinen talous on kestävällä pohjalla.

Perusedellytys julkisen talouden vahvistumiselle on kohtuullisen talouskasvun säilyminen. Talousneuvoston asiantuntijatyöryhmä on vakuuttunut siitä, että ilman veroasteen alentamista EU-maiden keskitasolle Suomella ei ole mahdollisuuksia pienentää raskaana riippana olevaa valtion velkaa eikä korkeaa työttömyysastetta.

Työryhmän mielestä verotuksen keventäminen, työllisyyden parantaminen ja valtion velan vähentäminen eivät ole keskenään ristiriidassa.

Verojen keventämistavoite on mittava urakka, kun eurooppalaiselle tasolle pääseminen edellyttää peräti noin kuuden prosenttiyksikön alennusta nykyisestä tasosta. Suurin osa alennuksesta pitäisi hoitaa ansiotulojen verotusta ja sotumaksuja keventämällä, sillä vain prosenttiyksikön verran veroasteen alenemisesta lasketaan tulevan hyödykeverojen puolelta. Tavoite pitäisi työryhmän mukaan toteuttaa vuoteen 2005 mennessä.

Käytännössä tämän linjan toteuttaminen merkitsee Paavo Lipposen hallituksen veropolitiikan jatkamista myös seuraavalla vaalikaudella. Vähintään prosenttiyksikön kevennystä tuloverotukseen vuosittain.

Asiantuntijat pitävät veronkevennyksiä niin tärkeänä talouselämän piristysruiskeena, että he suosittelevat muun muassa valtion omaisuuden myymistä tämän päämäärän toteuttamiseksi.

Ilman valtiontalouden kääntämistä selvästi ylijäämäiseksi on turha kuvitella julkisen velan tuntuvaa alenemista. Se on kuitenkin hyvinvointivaltion pystyssä pitämisen ehdoton edellytys. Talouteen tarvitaan liikkumatilaa myös väistämättä tulevia uusia taantumia varten.

Osuvana muistutuksena taloudellisen kehityksen vakaana pitämisen vaikeuksista tuli torstaina valtiovarainministeriön muutos ensi vuoden kasvuennusteeseen. Ensi vuoden budjetti on rakennettu talouden neljän prosentin kasvuennusteen varaan, mutta tässä vaiheessa kasvuksi arvioidaankin enää 3,6 prosenttia.

Kun lisäksi työttömyysluvut eivät työhaluisten määrän kasvusta johtuen alene toivotulla tavalla, herää jo epäilyksiä budjetin perusteiden pettämisestä. Valtiovarainministeri Sauli Niinistö kuitenkin torjuu tällaiset epäilykset. Voikin kysyä, kuinka suuri pelivara ensi vuoden budjetissa todella on, jos kasvun hidastuessakin ylijäämää jää vielä satoja miljoonia markkoja.