Ammattiperintä luvanvaraiseksi

Toimittaja Jamie Niemisen jutussa "Yksityiset perintätoimistot arveluttavat ulosottoalaa" (TS 15.11.) käsiteltiin ulosottoapulaisten mielipiteitä eduskunnan käsiteltävänä yli kaksi vuotta olleesta perintälakiehdotuksesta, jossa artikkelin mukaan ehdotetaan julkisten maksujen perimisen siirtämistä yksityisille perintätoimistoille.

Tosiasiassa julkisten maksujen perinnässä on tarkoitus säilyttää kuntien ja muiden julkisten laitosten vapaus käyttää ostopalvelua myös ns. suoraan ulosottokelpoisten saataviensa perinnässä ennen ulosottoa ja sen jälkeen. Asiamiehen käyttäminen ulosotossa on näissä asioissa kielletty vuonna 1986 veroulosottolakiin tehdyllä muutoksella.

Liittoon kuuluvat perintätoimistot hoitavat vuosittain satojatuhansia julkisia perittäviä. Villien perintätoimistojen tiedetään myös jonkin verran perivän näitä saatavia. Kun näiden toimistojen ei tarvitse noudattaa hyvää perintätapaa, on ulosottoapulaisten huoli velallisten oikeussuojasta ja kohtuuttomista perimiskuluista oikeutettu.

Eduskunnan lakivaliokunta onkin edellyttänyt, että perintälain käsittely etenee vasta, kun ammattiperintä saatetaan luvanvaraiseksi.

Hallitus antoi tätä tarkoittavan lakiesityksen 16.10.1998. Valitettavasti ehdotettu lupa- ja valvontamenettely on niin yleisluontoinen ja lepsu, ettei voida luottaa luvan saaneen perimisliikkeen kykenevän hoitamaan toimeksiantojaan luotettavasti ja ammattitaitoisesti.

Jos lupalakia ei eduskuntakäsittelyn aikana jämäköitetä, on Suomessa kohta kolmenlaisia perintätoimistoja; kelvottomat, joille lupaa ei myönnetä, ja luvan saaneet, joiden joukosta julkisyhteisön täytyy erikseen seuloa hyvää perintätapaa todella noudattavat.

Timo Mäki, puh.joht.
Suomen perimistoimistojen liitto