Infektiotautien torjunta
on yhteinen asiamme

Aikojen saatossa tarttuvat taudit ovat olleet ihmiskunnalle suurempi vitsaus kuin sodat konsanaan. Nykyäänkin köyhissä kehitysmaissa infektiotaudit ovat merkittävin väestön terveysuhka. Meillä Suomessa tartuntataudit on lähes unohdettu ja tilalle ovat tulleet sydän- ja verisuonitaudit, syöpätaudit, allergiat jne.

Maassamme kuluvan vuosisadan alkupuoliskolla tapahtunut vaurastuminen, asumisolojen ja ravinnon parantuminen sekä elintarvike- ja ympäristöhygienian yhä korkeampi taso olivat merkittävin tekijä tartuntatautien vähittäiseen väistymiseen. Kun saman aikaisesti keksittiin näiden tautien aiheuttajat ja niitä vastaan yhä uusia antibiootteja ja rokotteita, uskoivat toiveikkaimmat tartuntataudit lopullisesti voitetuiksi. Kuten nyt tiedämme, näin ei valitettavasti ole tapahtunut.

Päin vastoin kiusaksemme on tullut yhä uusia, ennen tuntemattomia infektioita ja jotkut jo häviämässä olleetkin ovat nostaneet uudelleen päätään.

Lääketieteen keksinnöistä antibiootit ovat yksi merkittävimmistä. Niitä käyttämällä olemme pelastaneet lukemattomia ihmishenkiä. Mutta nyt yllättäen saammekin havaita, että taitamattomasti käytettynä nämä aseet voivat suuntautuakin itseämme vastaan. Mitä enemmän antibiootteja käytetään sitä todennäköisemmin bakteerit vähitellen muodostuvat niille vastustuskykyisiksi, jolloin lääke menettää tehonsa, kehittyy ns. lääkeresistenssi.

Tartuntatautien aiheuttajat, bakteerit, virukset, sienet ovat osa elollista luontoa siinä kuin ihminenkin. Kaikki me täällä käymme olemassaolon taistelua säilyäksemme lajina, sukuna, yksilöinä, eikä siinä taistelussa ihmisjärjellä ole suurtakaan painoa. Ihmisinä meidän tulisikin kohdistaa ponnistelumme sopuisan rinnakkaiselon löytämiseksi muun luomakunnan, myös mikrobien kanssa.

Suomessa valtaosa antibiooteista käytetään perusterveydenhuollossa tuiki tavallisten hengitystietulehdusten hoitoon. Olisikin tärkeää, että antibioottihoidon perusteet juuri siellä olisivat mahdollisimman oikeat. On tietenkin lääkärin asia tehdä diagnoosi ja valita sopiva hoito. Kuitenkin yhteisössä vallitsevalla kulttuurilla, maan tavalla, suhtautua infektioihin ja niiden hoitoon, on vaikutuksensa. Meillä jokaisella on tässä näytelmässä roolimme.

Infektioita voi jokainen torjua kohdallaan huolehtimalla yleiskunnostaan. Tartuntoja voi estää välttämällä kontakteja sairastuneisiin. Käsien pesun merkitys on korvaamaton.

Ylähengitysteiden tulehdukset eli flunssataudit keuhkoputkentulehdus mukaan lukien ovat lähes poikkeuksetta virustauteja, ja ne paranevat itsestään. Niiden vuoksi on aivan turha hakeutua lääkäriin. Näin voi jopa välttää tarpeettoman antibioottihoidon.

Suomessa koko väestön käsittävä korkea koulutustaso ja tehokas tiedonvälitys suo mainion mahdollisuuden toimia järkevästi myöskin infektiotautien torjunnassa. Asia on meidän kaikkien yhteinen.

Pekka Kirstilä
terveyskeskuslääkäri