Suomi 1948 -kolumni
Veli Junttila:
Väiskit vankilassa

Sotasyyllisinä tuomituista olivat vuoden 1947 loppupuolella vankilasta vapautuneet Antti Kukkonen, Tyko Reinikka ja Henrik Ramsay.

Vuonna 1948 vankilasta vapautuivat T.M. Kivimäki elokuussa sekä marraskuussa Edwin Linkomies ja Väinö Tanner. Jukka Rangell ja Risto Ryti vapautuivat alkuvuodesta 1949.

Tanner ja Linkomies vapautuivat samana marraskuun 21. päivänä 1948. Tanner tiesi, että kommunistit nostavat vapauttamisesta kauhean äläkän ja heitti välittömästi taisteluhansikkaansa. Tutkija Ilkka Hakalehto kertoo: "Ruotsalaisen lehtimiehen kysymykseen, miten aika oli kulunut, Tanner vastasi: Kiitos hyvin. Tosin tunnen hauskempiakin paikkoja ja mukavampiakin ajanviettotapoja, mutta onhan se niissäkin oloissa sujunut. Varsinkin kun on hyvä omatunto, kun on joutunut tuomituksi syytteettä ja aiheetta ja kun on lisäksi tiennyt, että kaikki muutkin sen ovat tienneet."

Tanner kertoi vankilassa ihmetelleensä "kuinka yhteiskunta kolmen vuoden ajan on sietänyt häikäilemättömän vähemmistön terrorisointia", mutta hän uskoi, että puolueensa osoittaman ryhdikkyyden ansiosta Suomi on menossa kohti parempia aikoja.

Tanner sai Rytin, Linkomiehen, Kivimäen ja Rangellin ohella keväällä 1949 vapautuksen jäljellä olevista rangaistuksista. Tämä presidentti J.K. Paasikiven päätös tarkoitti ehdonalaisen rangaistuksen päättymistä ja kansalaisluottamuksen palauttamista. Tanner oli palaamassa järjestötoimintaan, politiikkaan ja Elannon johtoon.

Väinö Tanner tunnettiin tuohon aikaan Sdp:ssä "Isona Väiskinä". "Pikku Väiski" nimen oli ottanut puoluesihteeri Väinö Leskinen, joka pyrki Sdp:n puheenjohtajaksi ja muutenkin Tannerin seuraajaksi puolueen vahvana miehenä. Olipa Leskinen käynyt puhumassa Tannerille "nimityksestä" vankilassakin.

Leskisen ura koki kuitenkin välillä pahan takaiskun. Hänelle tuomittiin rattijuopumuksesta vankilareissu, jolta hän vapautui hieman myöhemmin kuin Tanner omaltaan.

Leskisen epäonni uutisoitiin saman päivän lehdessä kuin yya-sopimuksen solmiminen. Yya oli esimerkiksi Suomen Sosialidemokraatissa suuri etusivun uutinen, ja Leskisen törmäilystä kerrottiin sisäsivulla pikku-uutisella, kertoo Tuomas Keskinen Leskisen elämäkerrassa.

Otsikko ja ingressi kuuluivat seuraavasti: "Auto-onnettomuus vaati koululaisen hengen Eurassa. Kansanedustaja Valtter Kuuselan ja puoluesihteeri Väinö Leskisen ollessa autolla matkalla Porista Kuuselan kotiin Honkilahdelle Kuuselan ohjaama auto syöksyi Eurassa pois tieltä aiheuttaen erään yhteiskoululaisen kuoleman ja toisen loukkaantumisen."

Kansanedustajat Leskinen ja Kuusela olivat tulossa Porista paikallisesta piirikokouksesta. Viinaa oli siellä juotu Keskisen mukaan "suruttomasti".

Aluksi ajoi Väinö Leskinen. Oikeuden pöytäkirjojen mukaan hän oli humalassa; Kiukaisissa Leskisen ohjaama auto suistui tieltä.

Matkaa päästiin jatkamaan ja nyt Kuusela ajoi. Eurassa Kuuselan ohjaama auto törmäsi tien varrella seisoskelleeseen poikajoukkoon. Yksi poika kuoli ja yksi loukkaantui vakavasti.

Väinö Leskinen tuomittiin toukokuun lopulla 1948 viideksi kuukaudeksi vankilaan ja kuolonkolarin ajanut Kuusela puoleksitoista vuodeksi.

Tuomioita ei muutettu ehdonalaisiksi, koska oikeus katsoi turvallisuutta vaarantavan juopuneena autolla-ajon valitettavasti yleistyneen, mistä seikasta kansanedustajan kaltaisessa yhteiskunnallisesta asemassa olevien henkilöiden on täytynyt olla tietoisia.

Yleisesti arveltiin, että virasta pidätetyn puoluesihteeri Väinö Leskisen poliittinen ura on lopussa, kun hän läksi suorittamaan tuomiotaan Lohjan kalkkikivikaivokselle.

Kuten tiedämme, näin ei käynyt. Joulukuun 1948 puolivälissä hän palasi hoitamaan työtään puoluesihteerinä. Alamaissa mies oli, tapahtuma oli masentanut ja järkyttänyt häntä, eikä hän aluksi sekaantunut hallituspolitiikkaan, tietää Keskinen.

Tahti muuttui kuitenkin pian ja kiihtyi seuraavina vuosina. Leskinen koki urallaan hurjia tappioita ja suuria voittoja. Tähtihetkiin kuuluivat Tannerin nousu Sdp:n puheenjohtajaksi 1957 ja oma nousu ulkoministeriksi 1970.

Kirjoittaja Veli Junttila on Turun Sanomien toimittaja.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.