Museovirastolle tuli "noutaja"

Turussa on taas ilmennyt tapaus, jossa yhdenvertaisuus lain ja oikeuden edessä ei ole sama kaikille. Suomen arvokkaimmalla muinaismuistotontilla on arkeologisella paikalla lopetettu museoviraston käynnistämät työt ja suojelutoimet.

Museovirasto on Turussa toiminut maakuntamuseon kautta ja avulla hyvin "ansiokkaasti" noin omalta kannalta katsottuna. Yksityisiä rakennuksia ja alueita on pantu suojeluun surutta ja katsomatta ollenkaan niiden seurauksia. Jopa vanhoja taloröttelöitä on pidetty kansallisaarteina, vaikka ne ovat suoranaisia kopioita jostain tukholmalaisesta herrastalosta ja vaaraksi asukkaille.

Lasku on lähetetty joko veronmaksajille tai kiinteistön omistajalle. Hyvä kun joku muu on maksanut eikä siitä asiasta ole tarvinnut juuri välittää. Mukavaa on ollut, kun toisen omaa on suojeltu kulttuurin ja historian arvoilla.

Nyt tuli kuitenkin toppi ja lähtö montusta, kun omistajana olikin yksi maamme rikkaimmista säätiöistä. Ei auta nyt vedota mihinkään entiseen ja hyvään aikaan. Nyt on pantava kiltisti törpöt, haarukat, veitset ja lapiot reppuun ja noustava taas omaan lämpimään kammioon tutkimaan, mistä löytyisi toinen ehkä vähän pienempi ja vähäpätöisempi kohde suojeltavaksi ja "tutkittavaksi". No niitähän täällä Turussa riittää!

Yksi asia tässä kuitenkin mättää. Ei ole näkynyt muita viranomaisia Hämeenkadun tontilla, kun kaivinkone ilmaantui montun reunalle. Televisio, radio ja muut mediat ovat ansiokkaasti selvittäneet tätä kulttuuriskandaalia, mutta kukaan viranomainen ei ole reagoinut mitenkään?

Onkohan nyt niin, että toimenpiteet riippuvatkin siitä, kuinka arvovaltainen vastapuoli on ja kuinka monta lakimiestä siellä jo odottaa museoviraston päätöksiä? Eikö yhdenvertaisuus, tasapuolisuus ja oikeudenmukaisuus olekaan enää arvoja tässä meidän yhteiskunnassa?

Turkulainen m-42