Museo-hotelleista toimivia esimerkkejä

Julkisuudessa olleiden väittämien ja kirjoitusten johdosta mm. Turun Sanomat 12.11.1998, säätömme haluaa esiin tuoda seuraavan.

Säätiön tärkeimpänä tehtävänä on säätiön harjoittaman museotoiminnan kehittäminen ja jatkuvuuden turvaaminen omistamallaan tontilla.

Museovirasto on ilmoittanut, ettei se tule vastustamaan museoon liittyvien toimintojen rakentamista ns. Rettigin tontille.

Säätiön rakentaessa museoitaan kaupunkikulttuurihistoriallisesti tärkeiden rakenteiden löytyminen tontilta esti säätiötämme rakentamasta tarvitsemiaan varasto-, konservointi- ja auditoriotiloja. Tontille haettu lisärakentaminen tulee poistamaan nämä puutteet.

Moderniin museorakentamiseen liittyy usein erilaisten palvelujen tekeminen museon välittömään läheisyyteen, josta on useita esimerkkejä maailmalla. Museo-hotellikompleksirakentamisesta erinomaisena esimerkkinä on äskettäin valmistunut yksi uusimmista modernin taiteen museokokonaisuuksista, Museum Luigi Pecci Praton kaupungissa Italiassa, joka käsittää museotilojen lisäksi yhteensovitettuna museon kanssa auditorio-, opetus- ja konservointitilat sekä modernin asuntohotellin, jossa mm. vierailevat taiteilijat voivat asua.

Koko rakentamisemme ns. Rettigin tontilla on perustunut Työväen Säästöpankilta kaupan yhteydessä saamiimme kahden arkkitehtitoimiston jo aikaisemmin tekemiin massoitus- ja rakennuspiirustuksiin. Tontille aikaisemmin rakennettujen ja nyt sille anotun uudisrakennuksen rakennusmassan yhteinen määrä ei vieläkään ylitä aikaisemmissa suunnitelmissa laadittuja laskelmia.

On totta, että rakennusluvissamme maanalaisten arvokkaiden historiallisten muinaismuistojen päälle rakennettuja kansitiloja ei ole vähennetty rakennusoikeudesta. Tämä käytäntö käsittääksemme on kohtuullista ja oikein. Nämä tilat ovat pimeitä keinovalaistuksella, niissä on maalattia, eikä yleisöllä ole pääsyä suurimpaan osaan näistä tiloista ja niissä suoritetaan edelleenkin arkeologisia kaivauksia, dokumentaatioita ja muita arvokkaita tutkimuksia.

Nunnankadun varteen tehtävän uudisrakentamisen ehdoksi Museovirasto on vaatinut uudisrakennuksen alle tulevan tontin osan arkeologista kaivamista saveen asti. Tähän säätiömme on valmis suostumaan.

Museoidemme rakennustoimikunnassa olleet opetusministeriön, Museoviraston ja Turun kaupungin edustajat pitivät kuitenkin mielekkäämpänä sitä, että säätiö neuvottelee Turun kaupungin kanssa korvaavan rakennusoikeuden saamisesta muualta ja näin tontilla maan alla olevat rakenteet voitaisiin säilyttää ja tulevaisuudessa kaivaa esiin osaksi arkeologis-historiallisen museomme näyttelyä.

Säätiömme on käynyt rakentavia neuvotteluja lähes seitsemän vuoden aikana Turun kaupungin virkamiesten kanssa rakennusoikeuden siirtämisestä.

Näiden neuvottelujen ollessa kesken Turun kaupungin virkamiehet esittivät noin puoli vuotta sitten säätiöllemme ns. Ipnos-tontin rakentamista ja korjaamista asemakaavamääräysten ja Turun maakuntamuseon toivomusten mukaisesti - "Ipnoksen teollisuusmiljöön säilyttäminen".

Tuolloin käynnistettiin laajahko taloudellisiakin resursseja vaatinut esisuunnittelu uskoen meille esitetyn ratkaisun todenperäisyyteen ja vilpittömyyteen.

Konsultaatioiden tuloksena säätiömme on näyttänyt vihreän keltaista valota kaupungin esitykselle vaihtaa käyttämätön rakennusoikeus ns. Ipnoksen tonttiin edellyttäen kuitenkin, että Asuntorahastolla on pitkämielisyyttä asioiden positiivisiin ratkaisuihin eräiden lupausten määräaikojen jo mentyä umpeen.

Rakennusoikeuden hinta ns. Rettigin tontilla on kaupungin viranomaisten laskema alhainen hinta. Onhan rakennusoikeuden hinta Aurajoen rannalta paljon arvokkaampi kuin toiselta puolelta Hämeenkatua kaupungin lisärakentamisesta veloittama hinta, joka lienee ollut perusteena Rettigin tontin rakennusoikeuden hintaa määriteltäessä.

Tuntuu käsittämättömältä, että kaupunki oli hiljattain lisännyt tonttimme Hämeenkadun toisella puolella olevaa rakennusoikeutta 1000 lisärakennusneliömetrillä lisättynä tontilla olleeseen aikaisempaan rakennusoikeuteen - samanaikaisesti kaupunki on poistamassa säätiömme tontilta voimassa olevan kaavan sallimaa rakennusoikeutta, ja mm perustelemalla sitä tontin suojelulla. Haluaisimmepa todella tietää kuka tai mikä yksityinen taho on osallistunut kaupunkikulttuurimme suojelemiseen ja taiteen rakentamiseen kaupungissamme säätiötämme enemmän.

Turku 12.11.1998

Matti Koivurinnan Säätiö RS
Asiamies