Valtion tukea
myös adoptiolle

TS/Timo Talus<br />Adoptiota koskevia lakeja pitäisi kirjoittajien mielestä säätää uudelleen. "Muissa Pohjoismaissa valtio tukee adoptiota rahallisesti, mutta Suomessa tällaista tukea ei voi saada. Epäoikeudenmukaiseksi tilanteen tekee se, että lapsettomuushoitoja tuetaan valtion varoin, adoptiota ei", he kirjoittavat.
TS/Timo Talus
Adoptiota koskevia lakeja pitäisi kirjoittajien mielestä säätää uudelleen. "Muissa Pohjoismaissa valtio tukee adoptiota rahallisesti, mutta Suomessa tällaista tukea ei voi saada. Epäoikeudenmukaiseksi tilanteen tekee se, että lapsettomuushoitoja tuetaan valtion varoin, adoptiota ei", he kirjoittavat.

Olemme tahattomasti lapseton pari. Viime aikoina olemme saaneet huomata, että kipeästä asiastamme on alettu puhua avoimesti, mikä on arvokasta ja varmasti auttanut monia muitakin samassa tilanteessa olevia.

Keskustelu on koskenut kuitenkin lähinnä lääketieteellisiä hoitoja ja sitä, kuka on niihin oikeutettu. Eräs tärkeä seikka - adoptio - on niissä jäänyt hoitojen varjoon.

Adoptiota koskevia lakeja pitäisi mielestämme säätää uudelleen, sillä niissä on muutamia suuria epäkohtia. Esimerkiksi muissa Pohjoismaissa valtio tukee adoptiota rahallisesti, mutta Suomessa tällaista tukea ei voi saada. Epäoikeudenmukaiseksi tilanteen tekee se, että lapsettomuushoitoja tuetaan valtion varoin, adoptiota ei.

Useat pitävät adoptiota jonkinlaisena kakkosvaihtoehtona biologisen lapsen hankkimiselle. Ensin aloitetaan hoidot ja vasta, jos niissä epäonnistutaan, harkitaan adoptiota. Mikäli valtio tukisi adoptoivia taloudellisesti, saattaisi adoptio muuttua tasaveroisemmaksi vaihtoehdoksi lääketieteellisille hoidoille.

Adoptioprosessi, aivan kuten biologinen raskauskin, on vaativa tapahtuma. Innostuksen, pitkän odotuksen, jännityksen, toivon ja pelon lisäksi mielessä pyörivät raha-asiat. Vakaammassakin taloudessa syntyy iso lovi, kun maksettavaksi koituu 30000-75000 markkaa.

Hedelmöityshoidot tulevat nekin kalliiksi - ainakin yhteiskunnalle. Julkista terveydenhuoltoa käyttävä henkilö / pari maksaa hoidoistaan joka kerta poliklinikkamaksun (sata markkaa) ja lääkkeistä vuodessa 3200 markkaa. Loput korvaa valtio.

Ehdotamme, että tätä eriarvoisuutta tasoitetaan edes hieman. Valtio voisi avustaa adoptoivia muutaman keinohedelmöityksen hinnan verran. Kokonaiskustannukset jäisivät silti vuosittain mitättömän pieniksi verrattuna hedelmöityshoitojen kuluihin.

Käsittämättömintä tässä on se, että biologisen lapsen saavien ja adoptoivien vanhempainrahakaudet ovat erilaiset. Biologisen lapsen saava on oikeutettu 263 päivän vanhempainrahakauteen. Mikäli adoptoitava lapsi on vastasyntynyt, vanhemmat ovat oikeutettuja vain 234 päivän vanhempainrahakauteen. Miksi adoptiovanhempien äitiyslomasta leikataan kuukausi pois? Mikäli lapsi on adoptiohetkellä 55 päivän ikäinen tai vanhempi (kuitenkin alle 7-vuotias), saavat vanhemmat vain 180 päivää vanhempainrahaa.

On mielestämme häpeällistä, että muuten niin tasa-arvoisessa maassamme syrjitään adoptiovanhempia ja -lapsia näin. Adoptoiduista lapsistamme kasvaa veronmaksajia samalla tavalla kuin muistakin.

Lapsiin kannattaa
aina panostaa