Pääkirjoitus 3.11.1998:
Asetarkastuskiista leimahti
taas Irakin ja YK:n välille

Muutaman kuukauden hiljaiselon jälkeen Irakin presidentti Saddam Hussein on jälleen ryhtynyt pullikoimaan Yhdistyneiden kansakuntien päätöksiä ja sen asetarkastajia vastaan kieltäytymällä kaikesta yhteistyöstä amerikkalaisen Richard Butlerin johtaman työryhmän kanssa ennen kuin kahdeksan vuotta voimassa ollut Irakin vastainen taloussaarto on kumottu.

Saddam Hussein ja hänen ministerinsä tietävät varsin hyvin, etteivät he pääse YK:ta painostamalla tuloksiin taloussaarron lieventämisessä tai lopettamisessa. Jännitystä koko Persianlahden alueella he sen sijaan pystyvät nostamaan.

Tarkoituksena lieneekin vain muistuttaa Irakin ankeudessa elävälle kansalle, että heidän presidenttinsä yhä on voimissaan ja uskaltaa uhmata niin Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvostoa kuin Yhdysvaltojakin, jolla yhä on alueella riittävästi voimaa rangaista niskoittelevaa Bagdadin valtiasta myös sotilaallisilla iskuilla.

Kokemuksesta tiedetään, ettei amerikkalaisten vastausta tarvitse pitkään odotella. Yhdysvaltain puolustusministerin William Cohenin varoitus sotilaallisen vastaiskun mahdollisuudesta oli odotettu, joskin sen todennäköisyys tässä vaiheessa on vain periaatteellinen.

Persianlahden tuntumaan sijoitetut amerikkalaisjoukot eivät ole toistaiseksi hälytystilassa, eikä alueelle ole lähetetty välittömästi kriisin kärjistyttyä lisäjoukkoja.

YK:n nimissä Irakissa Persianlahden sodan jälkeen työskennelleiden asetarkastajien tehtävänä on selvittää Irakin hallussa olevat mahdolliset joukkotuhoaseet tai valmius niiden valmistamiseen. Irakin hallituksen ja kansainvälisen yhteisön tarkastajien välillä on tuon tuosta syntynyt erimielisyyksiä tarkastusten kohteista ja tarkastajien oikeuksista tutkia kaikki haluamansa kohteet.

Viimeksi Irak ja Yhdysvallat liittolaisineen ajautuivat aseellisen yhteenoton partaalle viime helmikuussa. Silloin päädyttiin kuitenkin rauhanomaiseen ratkaisuun YK:n pääsihteerin Kofi Annanin sitkeiden neuvottelujen tuloksena.

Sopimuksen pitävyyttä tosin epäiltiin heti tuoreeltaan ja myöhempi kehitys on osoittanut, että epäilijät olivat oikeassa.

YK:lla on käytössään Saddam Husseinin uhmakasta käytöstä vastaan sekä keppi että porkkana. Se voi uhata Irakia asetarkastajien toiminnan vaikeuttamisen seurauksena tuhoisilla ilmaiskuilla maan sotilaallisia kohteita vastaan. Maailmanjärjestö voi myös lieventää Irakin taloudellista saartoa sallimalla muun muassa öljynmyyntikiintiön kasvattamisen irakilaisten ruoka- ja lääkehuollon turvaamiseksi.

Amerikkalaiset eivät kuitenkaan suostu Irakin taloussaarron purkamiseen ennen kuin heidän johtamansa asetarkastusorganisaatio on joltisellakin varmuudella voinut todeta, ettei Saddam Husseinin käytössä ole joukkotuhoaseita tai niiden valmistamiseen tarvittavia kemikaaleja ja laitteita.

Toistaiseksi tällaista varmuutta ei ole saatu ja Irakin on sinniteltävä niukoissa taloudellisissa oloissa, joita kieltäytyminen yhteistyöstä asetarkastajien kanssa vain pahentaa entisestään. Amerikkalaisille tämä kissa ja hiiri-leikki merkitsee ison ja tehokkaan sotilaallisen rankaisuosaston ylläpitämistä Persianlahden alueella.