Suomi 1948 -kolumni Veli Junttila:
Sapeli-Simonen sai nimensä

Helsingissä Arabian tehtaalla puhkesi syksyllä 1948 työolojen ja palkkauksen johdosta korpilakko, joka ajoi kommunistit törmäyskurssille sekä sosiaalidemokraattien, SAK:n että K.A.Fagerholmin vähemmistöhallituksen kanssa.

Lakko alkoi kommunistien ay-aktiivien johdolla, mutta mahdollisesti spontaanisti. Toki Skp:n johto asettui nopeasti sen ohjailijaksi.

Lakosta päättivät työläiset syyskuun lopulla suurella äänten enemmistöllä. SAK yritti sovitella, mutta turhaan. Keskusjärjestö sanoutui lakosta irti ja asettui hallituksen tueksi työläisiä vastaan.

Hallitus ja SAK päättivät tukahduttaa lakon virkateitse. Esimerkiksi SAK:n lakonvastainen julistus sai rikkurien määrän nousemaan viidestä noin 250:een. Arabiassa oli tuohon aikaan noin 2500 työläistä.

Hallitus painosti työläisiä vetoomuksilla ja työantaja erotti työläisiä, jotka eivät tulleet töihin määräaikana.

Lokakuun 21. päivänä kärhämä kärjistyi ratsupoliisin ja lakkolaisten yhteenotoksi Arabian tehtaan portilla. TS kertoi, että poliiseja kivitettiin ja lakkolaisia pidätettiin kymmenen sen jälkeen kun poliisi oli hajottanut metelöitsijät.

Kommunistit kävivät presidentti J.K.Paasikiven puheilla vaatimassa Helsingin poliisikomentaja E.Gabrielssonin ja sisäministeri Aarre Simosen eroa.

Tutkija Jukka Tarkan mukaan poliisin kovista otteista kerrottiin noina aikoina monta perätöntäkin tarinaa, joihin kuului mm. Pitkänsillan eteläpäähän sijoitettu konekivääriasema. Poliisia syytettiin muistakin järeämmistä aseista kuten sapeleista, jotka olivat ehkä vain ruokokeppejä.

Kun ratsupoliisien kerrottiin karauttaneen sapelit paljastettuina takaa-ajettujen perässä jopa raitiovaunuihin ja talojen porteille, sisäministeri Aarre Simonen sai Sapeli-Simosen lisänimen, jolla hänen sanotaan usein ylpeilleen.

Arabian lakko päättyi vasta marraskuun puolivälissä. Syynä oli osittain yleisen mielipiteen tuomio huliganismista. Tilannetta helpotti se, että Arabia otti takaisin töihin erotettuja lakkolaisia.

Myöhemmistä tutkimuksista ja Paasikiven muistiinpanosta käy ilmi, että Paasikivi otti Arabian tilanteen erittäin vakavasti. Hän jopa oletti, että kommunistit yrittävät marraskuun aikana kaappausta. Siksi presidentti määräsi puolustusvoimain komentaja Aarne Sihvon toimiin mm. varikkojen vartioimiseksi, jotta kaappausyritys voidaan nujertaa. Sihvo, joka oli saman vuoden keväällä valmistautunut kaappauksen kukistamiseen, ilmoitti jo varautuneensa tilanteeseen. Armeija sai olla reservinä; hallitus, SAK ja ratsupoliisit hoitivat tämän tilanteen.

Syksyllä 1948 K.A.Fagerholmin hallituksen aikaan puhalsivat Suomessa muutoksen tuulet, mistä luettiin lehdestä tuon tuostakin.

Lokakuun 13. päivänä kerrottiin Turun Sanomissa: "Hella Wuolijoki kukistui. Radiosota päättyi eduskunnassa äänin 144-37".

Kyseessä oli ns. Lex Jahvetin jatkokäsittely. Edustaja Yrjö "Jahvetti" Kilpeläinen oli jo 1946 jättänyt aloitteen radion hallintoneuvoston valinnan siirtämisestä eduskunnalle, jolloin Sdp ja porvarit voisivat potkaista Wuolijoen ulos hallintoneuvoston päätöksellä.

"Juhani Tervapään näytelmä Minä ja Yleisradio on päättymässä", julisti Jahvetti eduskunnassa. Lex Jahvetti tuli voimaan vuoden 1949 alussa ja Wuolijoki vapautettiin virastaan kesäkuussa 1949.

Muutoksesta kertoo myös TS uutinen 16.10. asekätkennästä tuomittujen vapauttamisesta: "Vankeinhoitolaitoksen päätöksestä vapautettiin lauantaina asekätkentäjutussa tuomitut eversti Valo Konstantin Nihtilä ja everstiluutnantti Usko Sakari Haahti. Sotaylioikeus tuomitsi heidät viime keväänä viiden vuoden kuritushuonerangaistukseen, jotka kuitenkin pitkän pidätysajan johdosta katsottiin kaksi vuotta kärsityksi."

Samaan aikaan lehdet kertoivat vielä alueellisista asekätkentätuomiosta, jotka olivat usein vain ehdollisia vapausrangaistuksia.

Lokakuun 17. päivänä TS uutisoi vielä yhden muutoksen. Hallitusneuvos Urho Kiukaan komitea oli jättänyt ehdotuksena Valtiollisen Poliisin lakkauttamisesta ja Suojelupoliisin perustamisesta tilalle. Tätä koskeva lainmuutos annettiin eduskunnalle 23.10. ja hyväksyttiin eduskunnassa joulukuussa 1948. Muutosta vastaan äänesti 33 Skdl:n edustajaa. Valpo oli ollut Vaaran vuosina kommunistien ohjauksessa.

Kirjoittaja Veli Junttila on Turun Sanomien toimittaja.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.