Pääkirjoitus 1.10.1998:
Suomen kauppamerenkulun
mahdollisuudet ovat vähissä

Suomalaisen kauppalaivaston pelastamisohjelman laatiminen on osoittautunut harvinaisen riitaiseksi ja takkuiseksi työksi, jossa ainakin kolme ministeriötä vetää ratkaisua vähän eri suuntiin. Myös varustamotyönantajat ja Merimies-Unioni ovat pitkistä neuvotteluista huolimatta edelleen eri linjoilla pelastusohjelman yksityiskohdista. Varustamojen näkemyksetkään tukipaketin sisällöstä eivät ole yksimielisiä.

Tukiohjelman ja uusien pelisääntöjen piti olla valmiina jo hallituksen elokuun budjettiriihen aikoihin, mutta hankaluutensa takia asia työnnettiin pois käsistä, jotta talousarvioyksimielisyys ei siihen kaatuisi.

Liikenneministeriö, jolle merenkulun ongelmat läheisimmin kuuluvat, on nyt saanut kokoon uutta aineistoa ja tietoa merenkulun vaikeuksista sekä niille rakentuvan ehdotuksen tukipaketin sisällöstä. Tarkoituksena on löytää kestävät ratkaisut talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa jo ensi viikolla.

Liikenneministeriön keräämien tietojen mukaan puolet suomalaisesta kauppalaivastosta siirtyy lähitulevaisuudessa edullisempien lippujen alle, jos kaavailtu pelastuspaketti raukeaa.

Valtiovarainministeriö, joka pitää kiinni noin 100 miljoonan markan verotuloistaan, on jo pitkään suhtautunut äärimmäisen penseästi kaikkiin sellaisiin tukitoimiin, jotka kaventavat valtion tuloja merenkulusta. Ministeriöstä on myös kyynisesti huomautettu, ettei merenkulku mihinkään katoa, vaikka suomalaiset varustamot vaihtaisivatkin laivojensa lippuja.

Huomautus on tietysti totta, mutta onko mitään järkeä kuristaa Suomen lipun alla kulkeva kauppalaivasto hengiltä kieltämällä siltä samat tukimuodot, jotka ovat käytössä esimerkiksi useimpien Euroopan unionin jäsenmaissa. Rahallisesti kysymys on noin 160 miljoonan markan tuesta.

Varustamojen ja Merimies-Unionin välille on laivojen miehityskysymyksessä todennäköisesti löydettävissä sopu, jos järkeä käytetään. Unionin kynsin hampain vastustamalle ulkomaisen halpatyövoiman käytölle on vaihtoehtoja. Esimerkiksi palauttamalla varustamotyönantajille merenkulkijoiden tuloveroista perittävät ennakot ja työnantajien maksamat sosiaalimaksut, otettaisiin pitkä askel niin suomalaisen kauppalaivaston pelastamiseksi kuin sen suomalaisen miehityksen säilyttämiseksi.

Pientonnistoyhdistyksen puheenjohtajan, piikkiöläisen laivanvarustajan Hans Langhin ehdotus harjoittelijoiden palkkaamisesta laivoihin on myös yksi mahdollisuus välttää sekamiehitys ainakin osassa kauppalaivastoa.

Euroopan unionin muut merenkulkumaat ovat jo edenneet kauppalaivastojensa tukemisessa monella suunnalla niin pitkälle, ettei Suomella ole kilpailukyvyn täydellisen romahtamisen estämiseksi muuta mahdollisuutta kuin tehdä ripeät päätökset omista tukitoimistaan.

Vaihtoehtoja on enää vähän jäljellä. Laivojen ulosliputusta vastaan saatiin torjuntavoitto muuta vuosi sitten hyväksymällä rinnakkaisrekisterin perustaminen. Se etu on nyt huvennut ja aikavoitto kulutettu.