Matalat tavoitteet
helppo saavuttaa

Liekö Turun kaupunki ottanut mallia yleisurheilujohtaja Kanervasta, joka taannoin ilmoitti, että - vaikka kisat menivät melko huonosti - EM-kisoille asetetut tavoitteet saavutettiin? Eli onko Turun kaupunki, peruskouluille asetetut tavoitteet saavuttaakseen, alentamassa niiden tasoa ns. hallinnollisen yhdistämisen keinoin?

Tuo "yksi johtaja ja kaksi koulua" -suunnitelma on kuitenkin huono, sillä koulu tarvitsee aina paikalla olevan vastuullisen ja toimivaltaisen johtajan ratkaisemaan eteen tulevia jokapäiväisiä tilanteita. Kahden koulun hallintobyrokratia vie sekin melkoisesti aikaa, mutta onnistunee ainakin kokeneelta rehtorilta edes joten kuten. Tosin siinäkin tapauksessa ihmisten johtamisen kustannuksella.

Suunnitellessaan johtajakarsinnan aloittamista nimenomaan peruskoulusta Turun kaupunki lähettää yleisölle selkeätä viestiä siitä, mitä koulumuotoa se vähiten arvostaa. Onko unohdettu, että laiminlyönnit kaikkia turkulaisperheitä joskus koskevalla peruskouluasteella heijastuvat ennen pitkää ylemmilläkin asteilla?

Mutta ne heijastuvat myös välittömästi: kouluhäiriköintinä, kiusaamisena, pinnauksena, väkivaltaisuutena jne., joiden paras esto- ja selvitysmies koulussa on paikalla oleva rehtori tai koulunjohtaja.

Jos taas pyritään vapauttamaan muutama koulurakennus kokonaan pois koulukäytöstä, jäljelle jäävät yksiköt tietenkin kasvavat. Säästöjä toki siinä tapauksessa kertyisi, mutta toisaalta isoimmissa kouluissa on myös suurimmat mahdollisuudet ongelmien syntymiselle, ellei niihin riittävästi varauduta.

Nykyisin lukioilla, yläasteilla ja isoimmilla ala-asteilla on rehtorit, joiden päätyö on koulun hallinnollinen ja pedagoginen johtaminen. Pienimmillä ala-asteilla rehtorin korvaa koulunjohtaja, jonka työstä ja palkkausperusteista suurin osa koostuu opettamisesta. Pedagogisia perusteita yhdistämisille voisikin löytyä tältä pienimpien yksiköiden sektorilta, mutta silloinkin vain siinä tapauksessa, että kahden koulunjohtajan tilalle näin saataisiin yksi virkarehtori.

Toisistaan aivan erillään sijaitsevien rehtorikoulujen hallinnollisen yhdistämisen haittavaikutukset ovat kiistatta suuremmat kuin siitä koituva taloudellinen hyöty.

Peruskoulumiehenä näkisikin mielellään, että Turussa peruskoulun arvostus olisi ainakin samaa luokkaa kuin provinssissa: on aikamoinen häpeä, jos läänin pääkaupungilla on keskimääräistä huonommat valmiudet ylläpitää kunnolla toimivaa peruskoululaitosta.

Paras tae sille, että Turun koulut pysyvät edelleenkin laadukkaina, on se, että jokaisella kouluyksiköllä on myös jatkossa oma laadunvalvojansa.

Kirjoittaja on Turun Lyseon koulun rehtori.