Kirjoittajavieras
Pentti Lehvonen:
Toiveet ja
todellisuus

Kansangallup, asiantuntijat ja alueemme kansanedustajat ovat sanoneet sanansa lähiaikojen kehittämistarpeista Varsinais-Suomessa (TS 15.9.).

Spontaani ja ymmärrettävä, inhimillinen palaute tuli kansalta ja toteuttamisjärjestykseksi määräytyi: Tyksin rakennushankkeet, E 18 -tie ja Turku-Toijala ratayhteys.

Kyyninen liikenneinsinööri saattaisi edellisestä sanoa, että sairaalaankin tullaan pääosin tietä pitkin, joskus junalla - harvoin lentoteitse.

Yhdyskuntasuunnittelija toteaisi, etteivät hankkeet ole vaihtoehtoja, kaikkia tarvitaan ja rahaa valtion budjetin pääluokkien välillä ei voida kädenkäänteessä vaihtaa.

Yhteiskuntatieteilijä toteaisi kylmästi yhden inhottavan tosiasian: Syksyn 1998 eduskuntaan ei mennä tekemään vuoden 1999 budjettia, se on jo tehty - pääosin virkamiestyönä 1997-1998 vuodenvaihteessa.

Näin on ollut ja näin on jatkossakin oleva. Eri ministeriöitten hankkeet on pakko valtiontaloudellisista ja toteuttamisteknisistä syistä saattaa pitkään hankejonoon, joka tehdään edelleen keskipitkän- tai pitkän tähtäimen taloussuunnitelman tavoin. Lisäksi on syytä muistaa, että vaatimatonkin talonrakennushanke tie- ja rautatiehankkeista puhumattakaan edellyttää hankeideasta suunnitelmien ja hallinnollisen käsittelyn jälkeen lupapoliittisine ongelmineen neljästä kuuteen vuotta.

Lisäksi on havaittava, että esimerkiksi keskussairaalan rakennushankkeet ovat suunnitteluprosessissa tilanteessa, mikä mahdollistaa aikaisintaan vuonna 2000 töitten konkreettisen käynnistämisen, niinkuin pitäisikin.

Puhuttaessa E 18 -tiestä eli valtatie 1:stä tai Turku-Toijala rautatieyhteydestä on todettava kummankin hankkeen jo olevan menossa ja hyöty tulee vasta kun hanke on valmis. Jokainen siirretty kuukausi tai vuosi merkitsee jo sidotun pääoman käyttämättä jättämistä ja rakennusaikaisten korkojen merkittävää kasvua ja ennen kaikkea negatiivista vaikutusta yhteiskunnan kokonaistalouteen.

Eli kansanedustajien ja asiantuntijoitten tulee tietää karut tosiasiat ja ehkä myös kansan on syytä vähitellen ymmärtää, millä tavalla valtion budjettia rakennetaan ja on rakennettu.

Edellisen perusteella Varsinais-Suomen liitossakin, alueen virallisessa edunvalvontaorganisaatiossa, tullaan jatkossa yhä enemmän porautumaan aikaisemmassa vaiheessa valtion tulo- ja menoarvion tekemiseen eli keskusteluihin valmistelevan virkamieskoneiston kanssa Helsingissä.

Kirjoittaja on maakuntainsinööri.