Veli Junttilan Suomi 1948 -kolumni:
Kreivi Bernadotten murha

Syyskuun 18. päivänä 1948 Turun Sanomat uutisoi tiedon YK:n rauhanvälittäjän kreivi Folke Bernadotten murhasta Jerusalemissa.

Bernadotte oli välittänyt uuden Israelin valtion ja arabien välisessä kiistassa, joka käytännössä tarkoitti sotatilaa.

Bernadotte kuoli uutisen mukaan juutalaisen terrorijärjestön Stern-liigan luoteihin 17. päivän illan suussa Jerusalemin juutalaisessa kaupunginosassa. Murhaa oli yritetty jo aiemminkin Heprean yliopiston lähellä. Luoti osui auton renkaaseen, jolloin Bernadotte oli sanonut: "En pidä säännöttömistä joukoista enkä siitä, että minua ammutaan."

Samassa terrori-iskussa sai surmansa ranskalainen YK-huomioitsija eversti Seriot. Bernadotte sai kahden miehen konepistoolien sarjatulesta kuusi osumaa ja Seriot peräti 17 luotia.

"Ruotsi pitää Folke Bernadottea yhtenä maan suurimmista pojista" , kerrottiin samana päivä Tukholmasta tulleissa muistosanoissa.

Kreivi oli kuollessaan 53-vuotias ja hän oli kuninkaan veljen, 89-vuotiaan prinssi Oscarin poika.

Bernadotte tiesi tehtävänsä vaarat, sillä hän oli Palestiinaan lähtiessään antanut ohjeet hautajaistensa järjestelyistä erityisesti koskien partiolaisten ja Punaisen Ristin joukkojen järjestystä saattojoukoissa.

Hautajaisissa Kustaa Vaasan kirkossa Tukholmassa jokainen Pohjoismaa kunnioitti vainajaa omaleimaisella tavallaan: Jussi Björling lauloi Ruotsin kansallislaulun, siunauksen jälkeen kuoro lauloi Norjan kansallislaulun, urut soittivat Finlandiaa kun arkku kannettiin kirkosta ja saattojoukko lähti kohti hautausmaata Tanskalaisen marssin soidessa.

Bernadotte oli hoitanut useita korkeita kansainvälisiä luottamustehtäviä. Ensimmäinen niistä oli vapaaehtoisten järjestäminen Suomen talvisodan aikana. Bernadotte suoritti tämän tehtävän talvisodan päättymisen hetkinä.

Sitten hän omistautui Punaisen Ristin työlle ruotsalaisen järjestön puheenjohtajana. Tässä tehtävässä hän matkusti ja vaikutti laajalti; Bernadotte oli ehdolla jopa 1948 Nobelin rauhanpalkinnon saajaksi.

Suursodan loppupuolella Bernadotte ryhtyi työskentelemään Saksassa olevien keskitysleirivankien hyväksi. Hän kävi vuoden 1945 aikansa Saksassa useita kertoja ja uuvuttavissa keskusteluissa Heinrich Himmlerin kanssa hänen onnistui pelastaa 19000 keskitysleirivankia kuolemasta. Vangeista noin 15000 oli ruotsalaisia ja tanskalaisia ja nämä olivat nälkäkuoleman partaalla, kun heidät tuotiin Ruotsin sairaaloihin.

Lehtemme uutinen kertoi vielä, että Bernadotte julkaisi kirjankin Himmlerin kanssa käymistään keskusteluista. Himmler esitti myös ensimmäisen aselepoa koskevan asiakirjan Bernadotten välityksellä.

Kreivi Bernadotte julkaisi vähän ennen kuolemaansa toisen kirjan, joka kertoi väliystehtävästä Palestiinassa. Tehtävän vastaanottaessaan 20.5. 1948 hän oli julkisuudessa lausunut, että onnistumisen mahdollisuus on noin "yksi-prosenttinen".

Rauhanvälittäjä oli toiminut nopeasti ja jättänyt aselepoehdotuksen jo 29. toukokuuta. Israelin ja arabien vihollisuudet eivät kuitenkaan siihen päättyneet, vaan arabiliiga uhkasi Israelia edelleen kaikilta maarintamilta. Voimakkaimpia vihollisia olivat Irak, Transjordania, Egypti.

Sodassa saavutettiin aselepo vuoden 1949 alkupuolella Bernadotten seuraajan amerikkalaisen Ralph Bunchen johdolla.

Israelille jäi sopimuksen mukaan kolme neljännestä Palestiinan alueesta eli huomattavasti enemmän kuin YK:n aikaisemman välitysehdotuksen perusteella, jota arabit eivät hyväksyneet.

Transjordania (vuoden 1949 alusta Jordania) sai sodan aikana valtaamansa Jordanin länsirannan sekä Jerusalemin vanhan kaupungin, Nabluksen ja Hebronin. Egyptille jäi 250 neliökilometriä Gazan kaistaletta. Myös Syyria sai pieniä alueita Palestiinan koillisrajalta.

Tämä aselepo jätti Israelille "pysyvät" epäedulliset rajat, joista on sen jälkeen sodittu vuosikymmeniä. Arabien näkökulmasta katsottuna lähes miljoona ihmistä joutui pakenemaan kotimaastaan Israelin valtion perustamisen ja sodan puhkeamisen jälkeen.

Suurin osa pakolaisista tuli Jordaniaan, missä he elivät kurjissa olosuhteissa YK:n avun varassa. Gazan alueelle ahtautui noin 200000 ihmistä kansainvälisten avustusjärjestöjen elätettäväksi. Noin parisataatuhatta arabia jäi kotimaahansa Israelin alueelle.

Kirjoittaja on Turun Sanomain toimittaja.