Kalastuksen merkitys arvioitava uudelleen

TS/Jari Laurikko<br />Julkisessa keskustelussa ammattikalastus mielletään pääasiassa silakan- ja lohenkalastukseksi. Suomukalan kalastukseen sopivia vesialueita Saaristomerellä on käyttämättöminä runsaasti, huomauttaa kirjoittaja.
TS/Jari Laurikko
Julkisessa keskustelussa ammattikalastus mielletään pääasiassa silakan- ja lohenkalastukseksi. Suomukalan kalastukseen sopivia vesialueita Saaristomerellä on käyttämättöminä runsaasti, huomauttaa kirjoittaja.

Julkisessa keskustelussa sivutaan ja kannetaan huolta saariston tyhjenemisestä ympärivuotisista asukkaista. Keinoina kääntää muuttoliike toiseen suuntaan on pidetty uuden teknologian tuomia mahdollisuuksia etätyöhön. On aivan oikein pyrkiä löytämään kaikki mahdollisuudet saariston asuttuna pitämiseen. Keinovalikoimasta on ainakin julkisessa keskustelussa unohdettu vanha sananlasku: "Ei pidä mennä merta edemmäs kalaan" sananmukaisesti.

Kalastusta on yleisesti pidetty taantuvana menneisyyden elämäntapana. Jo kesällä tässä lehdessä eläkkeellä oleva pankinjohtaja Paavola kertoi kalastuksen voivan olla myös elinkeino, yritystoimintaa kuin joku muukin. Me ammattikalastajat olemme omalta osaltamme itsekin ruokkineet tätä yleistä käsitystä alan huonosta kannattavuudesta, työ raskaudesta ja muistakin sen varjopuolista. Näin ei tarvitse olla.

Vanhat käsitykset ja toimintatavat vaativat perusteellisen uudelleen arvioinnin. Eihän ojan kaivuutakaan ole lopetettu käsin kaivuun käytyä kannattamattomaksi.

Julkisessa keskustelussa ammattikalastus mielletään pääasiassa silakan- ja lohenkalastukseksi. Kumpikaan kalastusmuoto ei anna apua Saaristomeren asuttuna pitämiseen.

Saaristomereltä saadaan yli puolet Suomen merialueen kuha- ja ahvensaaliista. Molemmat lajit ovat hyötyneet 1990-luvun lämpimistä kesistä ja kannat ovat kasvaneet. Suomukalan kalastukseen sopivia vesialueita Saaristomerellä on käyttämättöminä runsaasti. Varsinais-Suomen liiton saaristo-ohjelmassa puhutaan sadasta uudesta kalastajasta.

Ammattikalastusta tulee soveltuvin osin (pois lukien sääolosuhteet) tarkastella samoilla mittareilla kuin muitakin elinkeinoja. Sijoitetun pääoman tuottoprosentti on käsitykseni mukaan täysin kilpailukykyinen muiden toimialojen kanssa. Uuden työpaikan hinta alalla on alle 100000 mk.

Suomukaloille on olemassa kasvavat markkinat. Merialueen ammattikalastajien 1997 saama kuhasaalis muutettuna ruoka-annoksiksi on yksi annos/puolelle suomalaisista kerran vuodessa. Jotta jokainen suomalainen saisi kerran vuodessa syödä suomalaista kuhaa meidän kaikkien kuhan ammattikalastajien pitäisi kaksinkertaistaa saaliimme, jota on lähes mahdoton toteuttaa. Ratkaisu sille on uudet kalastajat.

Kalastajaväestön ikärakenne on huolestuttava. Keski-ikä lähenee kovaa vauhtia eläkeikää. Vaikka ala kaipaa menestyäkseen uusia toimintatapoja, ei kokemuksen tuomia tietoja saa heittää romukoppaan ilman perusteellista tarkastelua. Sukupolven vaihdos tulee käynnistää yhteistyössä jo alalla toimivien eläkeikää lähestyvien kalastajien kanssa. Ei kaikkea tarvitse oppia kantapään kautta. Ammattikalastaja voi olla ylpeä ammatistaan myös 2000-luvulla.

Vesa Vihinen
Ammattikalastaja