Pääkirjoitus 11.9. 1998:
Taloudellinen realisti toivoo parasta ja varautuu pahimpaan

Loppukesällä talouspoliittista keskustelua hallitsi pelko talouden ylikuumenemisesta. Muutamassa viikossa puheet ovat kääntyneet murehtimaan taantuman ja jopa maailmanlaajuisen laman mahdollisuutta. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla on tehnyt tilanteesta viisaan johtopäätöksen: se on laatinut kaksi ennustetta talouden kehityksestä, perus- ja kriisiskenaarion.

Koko alkuvuoden suhteellisen tasaisena edennyt talouskehitys on vaihtunut epävarmuuteen. Erityisen levottomiksi ovat äityneet pörssikurssit, jotka sahaavat päivästä toiseen prosenttikaupalla ylös ja alas. Toisaalta korot ovat käyttäytyneet myllerryksenkin keskellä levollisesti, mikä osoittaa luottamusta kansantalouden peruskuntoon.

Etlassa on lähdetty siitä, etteivät talouden yleiset ennusteet voi heilahdella osakekurssien tahdissa. Laitoksen tuoreimman selvityksen perusnäkemys on toiveikas, joskin pessimismiin varautunut. Molempia äärivaihtoehtoja, ylikuumenemista ja maailmanlaajuista lamaa, se pitää epätodennäköisenä.

Tämä vuoden talouskasvuksi Etla ennustaa viisi prosenttia ja ensi vuodeksikin 3,5. Molemmat ovat valtiovarainministeriön lukuja varovaisemmat, mutta yleislinja yhtä kaikki positiivinen. Työttömyys jatkaa laskuaan ja valtiontalous tervehtymistään.

Kovin suuria numeraalisia eroja ei ole myöskään perus- ja kriisivaihtoehdon välillä. Jälkimmäisen toteutuessa kasvusta leikkautuu prosentti, puolitoista. Jo se riittää kuitenkin pysäyttämään sekä työttömyyden alenemisen että valtiontalouden tasapainoittumisen.

Nyt aisoihin saatu julkinen velkaantuminen voi alkaa uudestaan kärjistyä. Jos valtionyhtiöiden yksityistämisohjelma joudutaan pitkäksi ajaksi keskeyttämään, valtion nettorahoitustarve on jopa 15 miljardia markkaa molempina ennustevuosina.

Kriisiennusteen toteutuminen edellyttää onneksi varsin monien kansainvälisten muuttujien vaikutusta. Etla nimeää niistä muun muassa Japanin ja Aasian talouskriisien syvenemisen, Kiinan devalvaation, Venäjän ajautumisen totaaliseen kaaokseen ja Yhdysvaltain talouskasvun hidastumisen.

Suomeen vaikeudet heijastuisivat viennin kasvun hidastumisena, yritysten kannattavuuden ja investointikyvyn heikkenemisenä ja lopulta myös julkistalouden ongelmina. Vaikka Venäjän kriisi on jo supistanut idänkauppaa, varsinainen taantuma purjehtisi meille lännestä.

Toistaiseksi Yhdysvaltain markkinat ovat vientiteollisuuden onneksi vetäneet hyvin. Toinen onnekkuus on ylijäämäinen vaihtotase. Sen ansiosta maamme on nyt roimasti vahvempi ottamaan vastaan vientikysynnän heikkenemisen kuin tämän vuosikymmenen alun lamavuosina.

Maailmantalouden myrskyissä Suomella on Etlan mukaan ainakin yksi ankkuri, EU-maat. Niiden taloudet ovat vankassa kasvussa, eivät vähiten kotimaisen kysynnän ja alhaisen korkotason ansiosta.

Tavalliset kotitaloudet ovat avainasemassa myös Suomen talouskasvun ylläpitäjinä ja vakauttajina. Vaikka kuluttajien tulevaisuuden usko on pysynyt mittausten mukaan näihin asti kauttaaltaan korkeana, ihmisten vastaista käyttäytymistä ei Etlakaan tohdi kovin varmasti ennustaa.

Laman katkerien kokemusten maaperässä pienetkin kielteiset uutiset voivat herättää epävarmuuden siemenen eloon ja panna etsimään turvallisuutta kuluttamisen sijasta säästämisestä.