Erimielisyys on
normaalia

Aimo Massisen kirjoitus Nuorsuomalainen visio (TS 5.9.) paljasti, että olemme eri mieltä monista asioista. Lisäksi kirjoitus paljasti meillä olevan erilaisen käsityksen kunniallisuudesta.

Erimielisyyksien sarja on pitkä: Massisen mielestä Suomeen ei tarvita porvaripresidenttiä, minun mielestäni sellainen tarvitaan edellyttäen, että hänestä on henkiseksi johtajaksi.

Massisen mielestä on oikein, että ay-liike käyttää lainsäädäntövaltaa ja syrjäyttää edustuksellisen demokratian. Minun mielestäni ay-liikkeen oikea paikka on työpaikka ja oikea rooli on pitää huolta työntekijöiden työehdoista ja työolosuhteista.

Massinen haluaa ylläpitää nykyistä veroastetta ja nykyisen laajuista julkista sektoria. Minun mielestäni kansalaisten palvelut voidaan järjestää paremmin, jos lasketaan veroastetta ja käytetään enemmän yksityistä palvelutuotantoa.

Massinen pitää nykyistä sosiaali- ja työttömyysturvaa hyvänä järjestelmänä, minä pidän sitä vahvojen ehdoilla rakennettuna kyhäelmänä, joka ei auta heikossa asemassa olevaa eikä mahdollista pienipalkkaisten töiden vastaanottamista.

Suurin ero Massisen ja minun välillä on kuitenkin tämä: minä pidän rehellisten ja perusteltujen vaihtoehtojen esittämistä kunniallisena tapana edistää yhteistä hyvää. Massinen näkee toisinajattelemisen ivailun arvoisena asiana. Edustamme erilaista keskusteluperinnettä.

Risto E.J. Penttilä
Nuorsuomalaisten
puheenjohtaja

Risto E. J.
Penttilälle

Erimielisyys on normaalia. Olen paljossa eri mieltä jopa Penttilän minun mielipiteistäni esittämistä tulkinnoista. Näin saa jyrkän vastakkainasettelun, mutta siitä ei taida kovin kunniallista keskustelua syntyä.

Myönnän toki, että kolumnistina tyylilajivalikoimaani kuuluu usein iva ja pilkkakin. Mutta kun totesin, että nuorsuomalaisuus on sinänsä piristävä ilmiö suomalaisessa politiikassa, se ei ollut ivaa, vaan lehtimiehen lempeämielisyyttä.

Aimo Massinen