Kirjoittajavieras-kolumni
Olavi Ala-Nissilä:
Natura kaventanut
jo oikeusturvaa

Valtioneuvosto hyväksyi 20. elokuuta Suomen Natura-alueiksi 4,8 miljoonaa hehtaaria ja 1458 aluetta. Natura-alueista on merkittävä osa Varsinais-Suomessa.

Suomen tulee EU:n jäsenenä muodostaa oma Natura-alue. Nyt tehtyyn päätökseen, sen taustaan ja seurauksiin sisältyy kuitenkin toimenpiteitä, joita ei voida asialliselta eikä oikeudelliselta kannalta hyväksyä.

Naturan valmistelussa oli selviä puutteita. Suuri osa maanomistajista ei saanut ilmoitusta siitä, että heidän maitaan on ehdotettu suojelun piiriin. Maanomistajien kanssa ei käyty neuvotteluja maiden käytöstä. Ongelmat näkyivät noin 14000 muistutuksena ja runsaana 6000 jatkomuistutuksena.

Kiistanalaiset alueet olisi tullut irrottaa pois Suomen Natura-esityksestä. Näin menettelivät Saksa ja Ruotsi, jotka esittivät tässä vaiheessa suojeluohjelmaan vain selkeät tapaukset. Suomessa olisi voitu muodostaa Natura tässä vaiheessa vain jo olemassa olevista suojelualueista, valtion omistamista maista ja sellaisista yksityisistä maista, joiden suojeluun maanomistaja on antanut suostumuksensa.

Maanomistajien kannalta syntynyttä tilannetta on pidettävä hyvin huonona. Omistajat eivät tiedä maitaan koskevia aluerajoituksia ja suojelun perusteita. Riittämättömin tai vanhentunein perustein Naturaan kuuluvilla maa-alueilla on todellinen toimenpidekielto voimassa siihen saakka kunnes KHO toisin päättää. Satojen ja ehkä tuhansien valitukset tulevat ruuhkauttamaan oikeuslaitosta ja maanomistajien oikeusturva pitkittyy.

Rakennuslakia uudistetaan. Eräistä viime hetken korjauksista huolimatta rakennus- ja luonnonsuojelulakien korvauspykäliin on jäämässä puutteita. Rantarakentamisen estyminen Naturan perusteella on jäämässä kaavoittamattomilta rannoilta kokonaan ilman korvauksia. Korvausaukko tulisi koskemaan poikkeuslupia, joiden varassa on noin neljä viidesosaa rantarakentamisesta.

Nyt näyttää olevan mahdollista, että ympäristökeskukset voivat hylätä poikkeuslupahakemuksen ilman korvausvelvollisuutta. Ongelma on se, että Naturan perusteella kyllä voi saada korvauksia evätystä rakennusluvasta, mutta ilman poikkeuslupaa ei saa edes anoa rakennuslupaa. Siten ei voi saada korvauksiaan. Kyse on noin miljardin markan korvausaukosta. Tätä voisi nimittää sosialisoinniksi!

Ihmisten oikeussuoja ja oikeusturva ovat hyvin tärkeitä asioita. Se tapa, jolla Naturaa on toteutettu, on jo kaventanut oikeusturvaa. Hallituksen pitää vielä harkita Naturan toteuttamistapaa. Eduskunnassa on selkeytettävä rakennuslakia niin, että kohtuuttomia korvausaukkoja ei jää olemaan.

Yleisesti on tärkeää, että kansallisissa käsissä säilytetään mahdollisimman paljon päätösvaltaa suojelukysymyksissä. Ihmisten oikeusturva ei saa jäädä Naturan alle.

Kirjoittaja Olavi Ala-Nissilä on kansanedustaja ja Varsinais-Suomen keskustan puheenjohtaja.