Kirjoittajavieras Hanna-Sofia Poussu-Olli
Lukihäiriöiset kuntoutukseen

YK:n kansainvälistä lukutaitopäivää vietetään 8. syyskuuta kiinnittämällä huomiota lukutaidon merkitykseen maailmanlaajuisesti. Lukutaito ei ole itsestäänselvyys kehittyneissäkään maissa, joissa noin kaksi prosenttia aikuisväestöstä on lukutaidottomia ja kansainvälisten tutkimusten mukaan lukutaidottomuus on lisääntymässä.

Kehitysmaiden tilanne lukutaidon kannalta on todella heikko. Viime vuoden aikana olen tutustunut etiopialaiseen koulu- ja yliopistomaailmaan. Etiopiassa opintielle pääsee väestöstä vain noin 25 prosenttia, muu väestö jää systemaattisen lukemisen ohjauksen ulkopuolelle.

Viestinnällä on yhteiskunnassamme suuri merkitys. Jokapäiväisessä elämässämme kohtaamme alinomaan tilanteita, joissa meiltä edellytetään nopeaa vastavuoroista kommunikointia.

Meiltä vaaditaan luovuutta, hyvää kielitaitoa, laajaa yleissivistystä, taitavaa ja automaattista tietojen käsittelyä, jatkuvaa taitojemme kehittämistä ja vauhdissa pysymistä. Myös lukemis- ja kirjoittamistaitojen merkitys kasvaa koko ajan.

Kansainvälisten tutkimusten mukaan noin 2-4 prosentilla kehittyneiden maiden aikuisväestöstä on vaikea dysleksia (lukihäiriö) ja Suomessa joka kymmenennellä aikuisella on jonkin asteinen lukemisen ja kirjoittamisen häiriö.

Lukihäiriön taustalla on usein elinikäinen kielen käytön vaikeus, joka on havaittu jo ensimmäisenä kouluvuotena, mutta sitä ei ole pystytty korjaamaan peruskoulun aikana. Vastoin yleistä oletusta, dysleksiaa esiintyy muillakin kuin peruskouluikäisillä lapsilla ja lukihäiriöisestä lapsesta saattaa kasvaa lukihäiriöinen aikuinen.

Vaikka dysleksiaa on tutkittu jo runsaan 100 vuoden ajan, aikuisten lukihäiriötä käsittelevät tutkimukset ovat yhä harvinaisia. Monen lukihäiriöisen kohdalla "kasvu" aikuiseksi on sisältänyt epämiellyttäviä koulukokemuksia heikentäen koulumotivaatiota ja korjaamattomana lukihäiriö on vaikeuttanut ammatinvalintaa, jatkokoulutusta ja työllistymistä. Lukihäiriö haittaa usein myös sosiaalisten kontaktien muodostumista.

Maassamme toimii muutamia dysleksiayhdistyksiä, joiden tehtävänä on valvoa ensisijaisesti aikuisten lukihäiriöisten etuja. Varsinais-Suomen Dysleksia ry on perustettu vuonna 1994, se toimii alueellamme kommunikaatio- ja lukihäiriöisten aikuisten, nuorten ja lasten sekä heidän vanhempiensa tukena.

WHO, Maailman terveysjärjestö on muuttamassa vammaisuusmääritelmäänsä, jossa mm. tarkastellaan uudella tavalla erilaisen ihmisen osallistumista ja toimintarajoitteisuutta yhteisössä. Toivottavasti uusi määritelmä muuttaa myös aikuisten lukihäiriöisten kuntoutuksen mahdollisuuksia, sillä vaikeasti lukihäiriöiset eivät selviä ilman kielellistä kuntoutusta. Heidän on päästävä kelan korvaaman kuntoutuksen piiriin siinä kuin pääsevät muutkin puhe-, kommunikaatio- ja kielihäiriöiset.

Kirjoittaja on Varsinais-Suomen Dysleksia ry:n puheenjohtaja, fil.tri, puhe- ja kielellisten häiriöiden tutkija Turun yliopistossa.