Kirjoittajavieras -kolumni
Eevi Raunio
Vaihto nuorempaan

Vanha autoni esitti kainon toivomuksen pitkäaikaisen yhteistyösopimuksemme irtisanomiseksi. Sen seurauksena heräsi kiinnostukseni sanomalehden "Käytettyjä autoja myytävänä" -ilmoitusten tarkasteluun. Vertailevan tutkimukseni jälkeen päädyin muutamaan autoliikkeeseen.

Merkkiuskollisuus rajoitti valinnan vapautta ja yön yli nukuttuani lähdin autokaupan tekoon.

Päädytäänköhän avo- tai aviopuolison vaihdon yhteydessäkin selailemaan sanomalehtien ilmoittelua vai mistä kummasta niin moni löytää uuden kumppanin ja miksi yhä useampi ylipäänsä eroaa?

Onko kyseessä sama ilmiö kuin auton vaihdossa; halutaan nuorempi ja komeampi. Vai käykö niinkuin omalla kohdallani, että puuttuvien autonkorjaustaitojen takia jouduin olosuhteiden pakosta vaihtamaan nuorempaan.

Parisuhde- ja ihmissuhdetaidoissa olisi varmaan nykyään parantamisen varaa, ainakin suurista avioeroluvuista päätellen. Kyseessä ei liene tässä tapauksessa mikään tilastoharha. Tietysti saatetaan kuvitella ruohon olevan vihreämpää aidan toisella puolella, mutta vaihto saattaa joskus tulla kovin kalliiksi. Erossa menee helposti kaikki ja työtä on tehtävä kellon ympäri, jotta elintaso nousisi entiselle tasolle. Aikaa ei työn aiheuttamalta väsymykseltä enää jääkään itselle ja uudelle kumppanille. Arki on vastassa myös uudessa suhteessa alun onnenhuuman haihduttua.

Sitä vastoin kirpputorilla onkin kyse vanhasta tavarasta eikä nuorempaan vaihdosta. Onkohan kirpputorien suosion salaisuus siinä, että haetaan menetettyä nuoruutta tai kadotettua lapsuutta.

Itselläni ei ole suurempaa mielenkiintoa kirpputoreihin - johtuneekohan siitä, että lapsuudessani sain kulkea sisarusteni vanhoissa vaatteissa.

Kun taas huonekalut sitten ovatkin aivan eri asia. Ammatissani olen päässyt käsiksi vanhojen huonekalujen sielunelämään. Kaikilla niillä on oma tarinansa kerrottavana.

Minun autostani tuli viikonloppuauto, sillä en raski käyttää uutta autoa työmatkoillani. Aamuisin käytän joustavaa joukkoliikennettä ja työpäivän päätyttyä kävelen kotiin kuntoni ylläpitämiseksi. Näin yritän ennaltaehkäistä sitä, että työnantajani päättäisi vaihtaa minut nuorempaan. Yritän siis pysyä työkuntoisena eläkeikään saakka, jos vielä silloin eläkerahoja yleensä on.

Omalla kohdallani vaihto nuorempaan tapahtui ainoastaan auton osalta. Vaikka luonnollisen poistuman kautta olisi ollut rajattomat mahdollisuudet muuhunkin nuorempaan vaihtoon. Tosin laatuvaatimukset eivät vain vielä ole sertifioituneet.

Kirjoittaja Eevi Raunio on turkulainen maalarimestari.