Pääkirjoitus 30.7. 1998:
Niinistö vartioi markkoja,
Saari seuraa kokonaisuutta

Valtion ensi vuoden talousarvion valmistelu on sujunut kuta kuinkin nuottien, ainakin valtiovarainministeri Sauli Niinistön nuottien mukaan. Hänen mukaansa tässä vaiheessa näyttää, että valtiovarainministeriön tavoite alittaa kuluvan vuoden budjetin menojen loppusumma 188,6 miljardia markkaa onnistuu.

Niinistön tavoite nostatti haloon, odotetusti. Monen poliitikon, erityisesti hallituspuolueiden poliitikkojen lomarauha järkkyi. Mielissä väikkyi ehkä kuva viime vuodesta, jolloin Niinistö tuli lisäleikkauksineen budjettiriiheen ja sai aikaan rähinän. Pääministeri Lipposen tuella Niinistön linja kuitenkin piti.

Sosiaalidemokraattien eduskuntaryhmän puheenjohtaja Erkki Tuomioja parahti julkisuudessa, ettei yksi henkilö voi päättää koko hallituksen puolesta. "Eihän siitä mitään tule, että vedetään hatusta hallitusohjelman vastaisia esityksiä."(Demari 27.7.)

Pääministeri Lipponen näki asian toisin: hattu ei ollutkaan Niinistön. "Totesimme jo kesäkuussa hallituksessa, että jos tarkistuksia tehdään nykyisen talouskehityksen valossa, niin niitä tehdään tiukempaan suuntaan. Näyttää siltä, että tiettyä tarvetta voisi olla menojen vähentämiseen vielä siitä, mitä raameissa on sovittu."

Niinistön budjettineuvotteluissa omaksuma tiukkuus on hallituksen linja. Jokainen ministeriö tietenkin reagoi omalla tavallaan, kun yleisen tason keskustelu konkretisoituu sen määrärahoihin.

Kun yleinen arvio on, että budjetin kokoaminen sujuu kaikkineen suhteellisen rauhallisesti eikä suuria kiistoja ole odotettavissa, poliitikot yrittävät tehdä tikustakin asiaa. Vaalit ovat tulossa, vaikkei perinteistä vaalibudjettia tehdäkään.

Pääministeri Lipposen veto, jolla hän nimitti luottomiehensä valtiosihteeri Rauno Saaren seuraamaan budjettineuvotteluja, onkin nähtävä tätä taustaa vasten. Saaren tehtävä on paitsi pitää pääministeri tilanteen tasalla rauhoittaa ilmapiiriä ja ehkäistä ennakolta poliittiset ylilyönnit. Uusista leikkauksista huolestuneet lietsoivat jo lausunnoillaan toisiaan entistä huolestuneemmiksi.

Neuvotteluissa tähän mennessä syntyneet kiistat on siirretty parin viikon päästä käynnistyvään budjettiriiheen. Siellä ratkeaa esimerkiksi se, jatkuuko Turku-Helsinki-moottoritien rakennustyö nykyiseen tahtiin. Töiden hidastuminen olisi vakava takaisku maakunnan kehittämiselle.

Näidenkin budjettineuvottelujen yhteydessä on käynyt selväksi, että maan taloudellinen tila unohtuu nopeasti. Suomella menee taloudellisesti hyvin. Perättäisiä kasvuvuosia on ollut useita. Silti valtio joutuu ottamaan yhä uutta lainaa selviytyäkseen menoistaan.

Talouden kasvu kasvattaa myös valtion verotuloja. Kuluvan vuoden alkupuoliskolla valtion verotulot kasvoivat runsaat kymmenen prosenttia viime vuoden vastaavasta. Loppuvuonna kasvu tasoittuu.

Vaikka verotulotkin kasvavat ennakoitua rivakammin, uutta velkaa on pakko ottaa. Sen pitäisi huolestuttaa enemmän kuin säästöjen.