Pääkirjoitus 29.7. 1998:
Sota laajenee Kosovossa

Serbian joukkojen ja Kosovon albaanisissien yhteenotot ovat kehittyneet täysimittaiseksi sodaksi, jossa kumpikin osapuoli pyrkii saamaan mahdollisimman vahvan aseman rauhanneuvotteluissa, jotka joka tapauksessa alkavat jossain vaiheessa. Kosovosta tihkuneet tiedot kertovat raakuuksista ja hirmutöistä, joihin kummankin osapuolen joukot ovat syyllistyneet.

Kansainvälinen yhteisö on voinut vain jokseenkin neuvottomana seurata sivusta, kun Balkanin uusin sota laajenee päivä päivältä. Mitkään yhteydenotot sen paremmin albaanitaistelijoihin kuin Jugoslavian johtoonkaan eivät ole tuottaneet tuloksia.

Jugoslavian presidentti Slobodan Milocevic näyttää omaksuneen sodan keinot Kosovon albaanien taistelujärjestön UCK:n kukistamiseksi. Serbien aseellinen ylivoima näkyy selvästi. Albaanit ovat joutuneet väistymään tärkeistä kaupungeista ja kylistä samaan aikaan kun serbiarmeija on ottamassa haltuunsa kaikki tärkeimmät kulkureitit Kosovon maakunnassa.

Viisi kuukautta jatkunut väkivaltakierre Kosovossa on jo tähän mennessä vaatinut satoja kuolonuhreja ja tilanne näyttää vain pahenevan. Samalla on mennyt usko nopeasta taistelujen lopettamisesta ja maakunnan itsehallinnon vahvistavien neuvottelujen aloittamisesta.

Kosovossa on suuri albaanienemmistö ja sen takia olisi kohtuullista, että maakunnan väestö saisi huolehtia itse omista asioistaan laajan itsehallinnon pohjalta. Täyden itsenäisyyden myöntämistä albaaneille ei Kosovon ulkopuolella kannata juuri kukaan, Albaniaa mahdollisesti lukuunottamatta.

Haave täydellisestä itsenäisyydestä elää kuitenkin voimakkaana albaanien keskuudessa, sillä luottamus Jugoslaviaan ja sen johtajaan Miloseviciin on perusteellisesti romahtanut.

Milosevicilla puolestaan on edelleen haaveita suur-Serbiasta, johon Kosovon alue kuuluisi vain yhtenä maakuntana muiden joukossa.

Tämä päämäärien jyrkkä ristiriita tekee Kosovon selkkauksesta äärimmäisen vaarallisen, joka voi hetkessä räjäyttää koko Balkanin uuteen paloon. Tapahtumien kehitys Kosovossa on jo alkanut uhkaavasti muistuttaa Bosnian sodan kehitystä.

Sotilasliitto Nato ilmoitti tiistaina, että sen suunnitelmat Kosovon tilanteen rauhoittamiseksi valmistuvat elokuun alkuun mennessä. Natolla on kehitteillä useita vaihtoehtoisia suunnitelmia Kosovon tilanteen varalta.

Nato lieneekin tässä vaiheessa ainoa yhteisö, jolla on riittävästi voimaa hillitä Kosovossa taistelevia serbejä ja albaaneja. Naton väliintuloon liittyy kuitenkin myös suuria riskejä. Päällimmäisenä mahdollisuus, että sotilasliitto juuttuu pitkäksi ajaksi Kosovon taistelukentille, joissa sota on saamassa sissisodan luonteen.

Naton puuttuminen asioihin voi myös laukaista sodan leviämisen Kosovon rajojen ylitse ja seurauksena saattaisi olla jopa suursota laajalla alueella. Venäjä tuskin pysyisi täysin toimettomana, jos sen harras liittolainen Milosevic olisi jäämässä Naton painostamana alakynteen neuvottelupöydässä tai taistelukentällä.