Tarmokas lomanviettäjä

Venäjän presidentti Boris Jeltsinin viikko sitten alkanut kesäloma Karjalassa ei kulu pelkässä hiljaisuudessa. Jeltsin toteutti viikonvaihteessa sarjan toimenpiteitä, joiden tarkoituksena oli muistuttaa, kuka on edelleen isäntä talossa.

Venäjän turvallisuuspalvelun FSB:n, KGB:n seuraajan, päällikkö Nikolai Kovaljov sai kenkää presidentiltä, joka nimitti paikalle varakansliapäällikkönsä, entisen tiedustelu-upseeri Vladimir Putinin. Samaan hengenvetoon Jeltsin uhkasi myös uusilla ministerivaihdoksilla maan hallituksessa keskusteltuaan asiasta pääministeri Sergei Kirijenkon kanssa.

Henkilövaihdosten ohella Jeltsin kantoi viikonloppuna huolta Venäjän julkisesta taloudesta, joka IMF:n myöntämästä jättilainasta huolimatta vaatii edelleen tasapainottamista - etenkin kun duuman yhteistyökyvystä ei ole edelleenkään takeita. Presidentti kertoi käyneensä Kirijenkon kanssa keskusteluja siitä, miten Venäjä voi selvitä kasvavasta ulkomaisesta velkataakastaan väestön elinehtoja heikentämättä.

Lisäksi Jeltsin määräsi hallituksen vähentämään omistusosuuttaan maakaasumonopolista nauttivassa Gazprom-yhtiössä. Jeltsinin määräämä valtionosuuden pienentäminen nykyisestä 40 prosentista 35 prosenttiin säilyttää hallituksen edelleen Gazpromin suurimpana omistajana mutta tuo myyntivoittona parhaassa tapauksessa satoja miljoonia dollareita valtion nykyisin pahasti alijäämäiseen kassaan.

Myös Tshetshenian kysymykseen ja Venäjän asekaupan ongelmiin Jeltsiniltä liikeni huomiota. Presidentti ilmaisi tukensa murhayrityksen kohteeksi torstaina joutuneelle Tshetshenian presidentti Aslan Mashadoville sekä antoi entistä tarkemman asetuksen niistä aseista, joita Venäjä voi myydä, ja niistä maista, joille myynti on sallittu. Näin Jeltsin pyrkii kirkastamaan pelisäännöt, joiden tähänastinen sekavuus on nostattanut lännessä syytteitä vastuuttomasta asejärjestelmien levittämisestä maailman kriisipesäkkeisiin.

Nähtäväksi jää, tuottaako Jeltsinin toimeliaisuus oleellista muutosta Venäjän ongelmiin, jotka ovat tänä vuonna jälleen kasaantuneet sen jälkeen, kun Jeltsin yllättäen vaihtoi pitkäaikaisen pääministerinsä Viktor Tshernomyrdinin kokemattomaan Sergei Kirijenkoon.

Ainakin Yhdysvaltain tuesta Jeltsin voi edelleen olla varma. Päättyneellä viikolla Venäjällä kiersi varapresidentti Al Gore, ja syyskuussa on presidentti Bill Clintonin vuoro ilmaista Moskovan-käynnillä tukensa Jeltsinin pyrkimyksille, joihin ei enää Kremlin isännän parin viikon takaisen ilmoituksen mukaan kuulu kolmannelle virkakaudelle pyrkiminen.

Oman lusikkansa Jeltsinin jälkeisen ajan vallanperimystaistelun soppaan heitti perjantaina Krasnojarskin kuvernööri Aleksandr Lebed ehdottamalla, että Krasnojarsk voisi ryhtyä itsenäiseksi ydinvallaksi, kun keskusvallalta ei näytä löytyvän tarmoa ja halua alueella sijaitsevan ohjusyksikön olojen parantamiseksi.

Lausunnollaan Lebed iski taitavasti Venäjän nykyhallinnon heikkoon kohtaan. Kansan enemmistö katsoo Moskovan rikastuvan muiden alueiden kustannuksella, ja tuon tyytymättömyyden Lebed mielellään valjastaisi omien vaalivankkuriensa eteen. Saman ristiriidan rikastuvan keskuksen ja köyhtyvien alueiden välillä olisi syytä nostaa kasvavaa huolta myös Venäjän vakaata kehitystä miljardiluotoilla tukevissa länsihallituksissa.