Raimo Vahteran Havaintoja-kolumni:
Peto merkiksi

Kotona oli eräänä iltana puhetta numeroista ja rekisterikilvistä. Niitähän on LUU vitosesta TOK kymppiin ja moneen muuhun.

Nuorimmainen ilmoitti, että hän ei ajaisi autoa, jonka rekisterinumero on 666. Kanta oli vankkumaton.

Jäin miettimään tiukkaa asennetta. Mistä numeropelko oli peräisin?

Luku on tuttu Johanneksen ilmestyksestä. Se on pedon nimen luku. "Se, jolla on ymmärrystä, laskekoon pedon nimen lukuarvon: se on erään ihmisen luku, ja se luku on kuusisataakuusikymmentäkuusi."

Ohjetta on noudatettu. Lukuarvon perusteella on päädytty ainakin kahteen Rooman keisariin, Neroon ja Domitianukseen, Martti Lutheriin, Paaviin ja Adolf Hitleriin.

Jos on kiinnostunut vain numeroista, 666 on kolmenkymmenenkuuden ensimmäisen luvun summa. Siis yksi plus kaksi jne 36:een saakka.

Numeroilla kikkailu on kiinnostavaa ja yhtä vakavasti otettavaa kuin horoskooppeihin uskominen. Numerologia on sanakirjan mukaan oppi numeroiden taianomaisista ominaisuuksista.

13 on epäonnen luku. Vai onko? Ensimmäisessä korinttilaiskirjeessään 13:13 Paavali kirjoittaa: "Niin pysyvät nämä kolme: usko, toivo ja rakkaus. Mutta suurin niistä on rakkaus."

Ei kolmetoista siinä kovin pahalta tunnu.

Jokaisella on omat lempinumeronsa. Uusimmat suosikkinumerot ovat tuttuja kiekkokaukaloista.

Kohtalaisesti hömppäviihteen puolelle harpataan, kun vakavalla naamalla puhutaan numeroiden vaikutuksesta elämään.

Tällöin ei tarkoiteta koulutodistukseen kirjoitettuja numeroita tai tilinauhan numeroita, vaan esimerkiksi numeroita, joita saadaan muuttamalla nimi numeroiksi.

Kun lähtökohta on, että nimi etsii ihmisen eikä ihminen nimeä, numerologia on numeromagiaa. Jos nimi ei vastaa odotuksia, jos energiat eivät värähtelekään odotetusti, nimen voi vaihtaa.

Kun kirjaimille on annettu numeroarvot, voidaan laskea millainen ihminen on. Numerologian tehtävänä on kuulemma auttaa ihmistä oivaltamaan ja tiedostamaan minuutensa eri puolia.

Jotkut alkeelliset psykologiset testit ovat yhtä viihdyttäviä ja yhtä syvältä hihasta vedettyjä.

Tapio Rautavaaran laulamassa Korttipakassa numerologia on viihdyttävimmillään. Siinä sotatuomari saa huomata, että oikealle miehelle korttipakkakin on Raamattu, almanakka ja rukouskirja.

Otetaan numeropakasta luku viisi. Vanhimmassa laskukoneessa eli kädessä on viisi sormea.

Numerologia laajenee semiotiikan eli merkkiopin puolelle, kun tutkitaan, mitä kaikkea voi yksikin sormi merkitä.

Jos näytän peukaloa ylöspäin, merkitys on toinen kuin jos peukalo olisi alaspäin. Jos pidän etusormea pystyssä, merkitys muuttuu, jos vaihdan sen keskisormeen.

Kuitenkin kysymyksessä on luku yksi. Jos näytän kahta sormea, silläkin on useita merkityksiä.

Luku 80 on numerosymboliikassa merkittävä. Sen tunsivat jo muinaiset egyptiläiset.

Nykypäivän suomalaisellekin 80 on merkittävä luku. Se on maanteillä yleinen nopeusrajoitus. Kun näkee luvun 80 tienposkeen pystytetyssä merkissä, sen sisältämää viestiä on syytä noudattaa.

Ellei noudata, tulee rapsut.

Numeroilla on tärkeä merkitys suomalaisten jokapäiväisessä elämässä. Lauantai-iltaisin suuri joukko suomalaisia hiljentyy television ääreen katsomaan, miten seitsemän numeroa ja kolme lisänumeroa arvotaan.

Numeroiden symboliikka on symboliikkaa siinä missä joku muukin. Jokainen tietää, mitä tarkoittaa kuva, jossa Amorin nuoli lävistää kaksi sydäntä.

Itse harrastan useimmin kirjainlogiaa. Siinä tutkitaan eri tavalla yhdistettyjen kirjainten merkityksiä.

Niitä voidaan yhdistää monella tavalla ja merkitykset muuttuvat joka kerta.

Tässä kirjoituksessa on kolmisentuhatta kirjainta ja niiden sanoma on suomea ymmärtävien luettavissa. Huomenna tässä on samoja kirjaimia suunnilleen yhtä paljon, mutta viesti on aivan toinen.

Jotain taianomaista siinä täytyy olla.

Kirjoittaja Raimo Vahtera on Turun Sanomien päätoimittaja.