Pääkirjoitus 25.7. 1998:
Verohelpotukset pelastaisivat suomalaisen kauppalaivaston

Valtiovarainministeriö toimii lyhytnäköisesti, jos se jarruttaa suomalaista varustamotoimintaa koskevan tonnistoveron hyväksymistä tai tyrmää verotuksen osalta koko merenkulun pelastuspaketin.

Muutama vuosi sitten hyväksytty rinnakkaisrekisterin perustaminen turvasi Suomen kauppalaivastolle lisäaikaa kotimaan lipun alla, mutta tilanne on taas muuttunut niin, että tarvitaan välttämättä uusia tukitoimia, jos halutaan pitää Suomen lipun alla purjehtivia laivoja kilpailemassa tasaveroisena kansainvälisistä rahdeista.

Suomalaisten laivojen kilpailutilanne heikkeni oleellisesti, kun useat maat ottivat Euroopan unionin uudelleen linjatun merenkulun tukipolitiikan mukaisesti käyttöön tonnistoveron aiemman varustamojen yhtiöveron asemesta. Tonnistovero merkitsee vain pientä osaa nykyisestä varustamojen yhtiöverosta.

Varustamoyhtiöt ovat tulouttaneet valtiolle vuosittain noin 100 miljoonaa markkaa. Tästä tuloerästä valtiovarainministeriö ei ole halukas luopumaan silläkään uhalla, että se samalla romuttaa kauppamerenkulkumme tulevaisuuden. Liikenneministeriössä, jonka alaisuudessa toimii merenkulun neuvottelukunta, sen sijaan ymmärretään varustamojen vaikeuksia.

Valtiovarainministeriön vastaan hangoittelu on sitäkin kummallisempaa, kun Merimies-Unioni ja Varustamoyhdistys ovat päässeet alustavaan yhteisymmärrykseen laivojen sekamiehityksestä. Toisin sanoen suomalaisiin laivoihin tulevaisuudessa voidaan palkata ulkomaalaista miehistöä heidän kotimaansa palkkasopimusten mukaisesti.

Sekamiehityksen salliminen on tuonut muille Euroopan unionin jäsenmaille erinomaisen kilpailuedun suomalaisia varustamoja vastaan. Yhdessä tonnistoverotuksen kanssa sekamiehityksen periaate muodostaa ylivoimaisen kilpailuedun suomalaisiin varustamoihin verrattuna.

Verotulojen menetys on tietysti aina valtiolle vastenmielinen tapahtuma. Merenkulun osalta on kuitenkin kysymys niin suurista asioista, ettei pelkkä verotuloista kiinni pitäminen voi olla ainoa ratkaisut saneleva näkökohta.

Kysymys on siitä, halutaanko Suomessa tukea merenkulkua siten kuin kilpailevissa maissakin tehdään, vai annetaanko sen kuolla tässä rajussa eloonjäämiskamppailussa.

Laivat eivät tietenkään maailman meriltä mihinkään katoa. Ne vain siirtyvät muiden maiden lippujen alle kevyemmän verotuksen piiriin ja kokonaan suomalaisen verottajan ulottumattomiin.

Ratkaisulla on jo kiire. Valmista pitäisi tulla elokuun alussa, jolloin talouspoliittinen ministerivaliokunta saattelee asian hallituksen budjettiriiheen. On vaikea kuvitella, että valtiovarainministeriö upottaisi suomalaisen kauppalaivaston 100 miljoonan markan verotulojen takia.