Raatihuoneen entistämisen aika on nyt

Kaupunkilaisten suuren suosion ja hyväksynnän saanut Keskiajan Turku- tapahtuma on jälleen tulossa kuun vaihteessa.

Turussa on alettu ymmärtää menneitten vuosisatojen arvo kaupunkimme identiteetin merkittävänä luojana ja matkailunkin edistäjänä. Nyt tuntuisi olevan oikea aika entistää ja tehdä eläväksi "vanhaksi kaupungiksi" se vain muutaman talon ja kadunpätkän alue Vanhan suurtorin ympärillä, joka vielä edes jossain määrin voisi muistuttaa, Linnan ja Tuomiokirkon lisäksi, Turun keskiaikaisuudesta.

Asvaltin poisto ja mukulakiveyksen teko ei vielä tee Suurtorin aluetta kiinnostavaksi, vaikka onkin oire oikeaan suuntaan.

Muutakin kuin
kulissia

Herätän tosissaan toteutettavaksi aika ajoin esitetyn ajatuksen vanhan raatihuoneen palauttamisesta alkuperäiseen 1700-luvun asuunsa. Tiedän, että tämäntapaista uudelleenrakentamista on Suomessa aina eräillä tahoilla jyrkästi vastustettu: se on muka vain uusvanhojen kulissien pystyttämistä.

Mutta tosiasia on, että Turussa ei olisi sen paremmin Tuomiokirkkoa kuin Linnaakaan, jos niitä ei tuhojen jälkeen olisi saanut rakentaa uudelleen. Muualla Euroopassa vanhan uudelleen rakentaminen on täysin hyväksyttyä. Tuorein esimerkki on Dresdenin Frauenkirchenin täydellinen uudelleenpystytys kivi kiveltä.

Tärkeä osa
kulttuuria

Me katselemme ihaillen ja aiheellisesti kadehtienkin Tallinnan vanhaa kaupunkia, Münchenin ja muiden Saksan kaupunkien tai vaikkapa Puolan Varsovan kauniita keskustoja tai Lontoon Big Beniä. Näitä ei kuitenkaan olisi, jos niitä ei olisi tuhojen jälkeen saanut rakentaa uudelleen.

Samuel Bernerin suunnittelema Turun raatihuone on merkittävä nimenomaan raatihuoneena, ei nykyisenlaisena entisenä Juseliuksen paitatehtaana, jo senkin takia, että se on ollut esimerkkinä mm. Rauman ja Porvoon uudemmille raatihuoneille.

Se on koko maan kannalta ainutlaatuista, korvaamatonta kulttuuriperintöä. Se on myös olennaisena osana vanhaa Hansan-aikaista raatihuoneen, torin, joen ja sillan kokonaisuutta, jollaista Suomessa ei ole ollut muualla. Lähin samanlainen keskiaikaisen kaupunkisuunnittelun esimerkki löytyy vasta Tartosta.

Vielä yksi silta

Rohkenen jatkaa vielä visiotani askeleen pitemmälle. Tuo äsken mainitsemani kokonaisuus sisälsi myös pitkänomaisen torin päässä olevan, joen ylittävän sillan.

Teatterisilta on osoittanut tarpeellisuutensa. Eikö vielä tarpeellisempaa olisi rakentaa kevyenliikenteen silta Suurtorilta kirjaston eteen? Siinä kohdassa olikin silta aina Turun paloon asti. Silta olisi liikenteellisesti todella tarpeen, varmasti myös uuden Helsingin-väylän valmistuttua, ja Vanhan suurtorin ympäristöä upeasti täydentävä, jos se vielä ymmärrettäisiin rakentaa sillä paikalla olleen vanhan sillan tyyliä mukaillen.

Elleivat päättäjät osaa tämäntapaisia hankkeita kumota muilla perusteilla, niin ainakin rahan puutteeseen vetoamalla voi kaataa minkä idean tahansa.

Kuitenkin esim. kymmenen vuoden tähtäyksellä näiden hankkeiden kustannukset eivät olisi missään tapauksessa liiallisia. Sitä paitsi eikö Turusta löytyisi yksityisiä asiasta kiinnostuneita?

Saatiinhan näin aikaan upea Aboa Vetus -museo, eikö raatihuone olisi vähintään yhtä kiinnostava sijoituskohde? Toivon, että ajatukset jäävät itämään, epäarvovaltaisesta esittäjästään huolimatta.

Olli Porra