Pääkirjoitus 23.7.1998:
Tuomari on palkkansa ansainnut

Oikeusministeri Jussi Järventaus.
Oikeusministeri Jussi Järventaus.

Oikeuslaitos parina viime vuonna ollut väliin kiihkeänkin keskustelun kohteena. Aiheina ovat olleet oikeuslaitoksemme uskottavuus, tuomarien sivutoimet, oikeudenkäynnin kalleus ja ylisummaan oikeusturvan toteutuminen. Viimeksi eilen pääministeri Paavo Lipponen lupaili lehdessämme, että aiheetta syytettyjen korvauksiin varataan rahaa ensi vuoden budjettiin.

Oikeusministeri Jussi Järventaus katsoo(SK 22.7.) kansalaisten oikeusturvan edellyttävän, että tuomarikunnan palkat pidetään sellaisella tasolla, että osaavat lakimiehet hakeutuvat alalle myös tulevina vuosina.

Hänen mukaansa suurin pulma on ensimmäisen asteen tuomioistuinten tuomarien palkkauksessa. Näin siitäkin huolimatta, että viime kierroksella käräjäoikeuden tuomarien palkkausta hieman korjattiin.

Paremmat palkat on Järventauksen mielestä myös keino vähentää muun muassa korkeimman oikeuden tuomareiden intoa toimia välimiestehtävissä. Hän pitää runsaita sivutoimia ongelmallisena. "Siinä voi syntyä sidonnaisuuksia, jotka tosiasiassa heikentävät tuomarin riippumattomuutta."

Välimiesoikeuden jäsenyys onkin vaikeasti sovitettavissa yhteen ylimmän asteen tuomarin viran kanssa. Se on ongelma, joka ei ole ratkaistavissa palkkaratkaisuin. Mitkään korotukset eivät kompensoi palkkioita, jotka eräissä tapauksissa ovat ylittäneet asianomaisen vuosipalkan.

Järventaus huomauttaa, että Euroopan yhteisöjen tuomioistuimissa ja EU-lainkäytössä tuomareiden palkkaus tukee heidän riippumattomuuttaan. Epäilemättä asia pitkälti on niin, mutta palkka ei ole ainut tekijä.

Järventaus toteaakin, että tuomarin tehtävä on osittain kutsumustehtävä. Siitä huolimatta palkkatason on oltava kilpailukykyinen yksityisen sektorin palkkojen kanssa. Järventaus saa kuitenkin venyä parhaimpaansa, jos onnistuu saamaan tiukkaan vaalibudjettiin ylimääräisiä palkantarkistuksia.

Jos ja kun Järventaus saa korjausta tuomarien palkkatasoon, edessä on kimppu uusia ongelmia. Yhteiskunnassa on kaiken aikaa ammattiryhmiä, joiden palkkatason korjaukseen olisi yleisesti hyväksyttäviä ja pitäviä perusteluita. Rahaa ei kuitenkaan ole samassa mitassa.

Perusteiltaan samantyyppinen on ikuiskeskustelu kansanedustajien palkoista. Siinäkin muistutetaan, että moni kyvykäs ei asetu ehdolle, koska palkka on niin pieni. Yhtä perustellusti voidaan sanoa, että moni ei asettuisi ehdolle, vaikka palkka olisi moninkertainen.

Kansanedustajien palkkauksesta puhuttaessa ei pidä tuijottaa vain palkkaan. Kun puhutaan edustajien palkasta, kulukorvaus pitää ottaa huomioon, koska silloin päästään ansiostasoon, joka bruttopalkkana olisi vallan muuta kuin nykyinen.

Kansanedustajien palkkausta olisi kuitenkin syytä tarkistaa. Sen pitää kuitenkin sisältää myös nykyisen kulukorvauksen poiston. Kansanedustajien palkkauksen pitää rakentua niin kuin muidenkin palkansaajien. Silloin kansanedustajatkin tuntisivat paremmin verotuksen ja sen progression.