Työttömyys otettava vieläkin vakavasti

Rauno Jokiniemi kirjoittaa (TS 10.7.), että leipäjonot tulivat Suomeen Paavo Lipposen hallituksen aikana. Niitä ei hänen mukaansa ennen Suomessa ollut. Väite ei pidä yhtä totuuden kanssa.

Leipäjonot tulivat Suomeen Esko Ahon hallituksen aikana, tarkalleen sanottuna hallituskauden puolessavälissä. Televisiokuvat Suomen leipäjonoista menivät tuolloin maailmanlaajuiseen TV-levitykseen.

Syynä leipäjonoihin oli täystyöttömyyspolitiikka, joka johti pitkäaikaistyöttömyyden satakertaistumiseen.

Kasvunopeudessaan tämä työttömyyden lisäysennätys on ainutlaatuinen toisen maailmansodan jälkeisen Euroopan työttömyyshistoriassa.

Leipäjonojen syntymisen yksiselitteinen syy on pitkään jatkuva työttömyys. Osasyynä on pankkikriisi, joka sattui sekin Esko Ahon aikana kaksine pakkodevalvaatioineen. Pakkodevalvaatiota pidetään taloustieteellisessä kirjallisuudessa hallituksen kaikkein pahimpana epäonnistumisena.

Esko Ahon hallitus kasvatti valtion velkaa - leikkaukset tuleviin sukupolviin - pahimpana vuotenaan huikeat 60 miljardia. Paavo Lipposen hallitus ottaa lisälainaa parhaimpana vuotenaan vain 10 miljardia. Järjettömän velanoton syy on korkea työttömyys.

Leikkaustenkin määrissä on melkoinen ero. Ahon hallitus leikkasi 35 miljardia, Lipposen hallitus 20 miljardia.

Ahon hallitus aikaansai huipputyöttömyyden tietoisin poliittisin päätöksin. Lipposen hallitus ei ole tehnyt tehtävissä olevaa. Lieventävä asianhaara, muttei selitys on se, että maassa istuu tälläkin hetkellä porvarienemmistöinen hallitus ja eduskunta.

Työttömyys koskettaa enemmän vasemmiston kuin oikeiston kannattajakuntaa, mistä väistämättä seuraa "eriasteinen" kiinostus työttömyyden vähentämistoimiin.

Mutta synti on synniksi saarnattava myös omien kohdalla. Paavo Lipposen hallitus ei mielestäni ole riittävän ripeästi vähentänyt työttömyyttä, jonka Ahon hallitus loi hävittämällä 420000 pysyvää työpaikkaa ja aikaansaamalla 30000 konkurssia.

Pitkään jatkuvan työttömyyden katkaisemiseksi ja nuorten työllistämiseksi ei ole käytetty läheskään kaikkia käytettävissä olevia menetelmiä. Ei edes sellaisia, jotka eivät lisää julkisia menoja.

Mitä työttömyysrintamalla on tosiasiassa tapahtunut tämän hallituksen aikana? Lipposen hallitus on vähentänyt työttömyyttä 100000 henkilöllä. Ei enempää eikä vähempää.

Nuorisotyöttömyys on saatu laskuun ja pitkäaikaistyöttömyyden raju kasvu jossain määrin hyydytettyä.

Uskallan tituleerata tässä itseäni asiantuntijana siitä syystä, että työkokemukseni työhallinnossa on pitempi kuin kaikilla ministereillä viimeisen kymmenen vuoden aikana yhteensä. Kun on itse käytännössä koonnut kyseisiä tilastoja, kertyy visakalloisemmallekin ristiriitaisten tilastojen sisälukutaito.

Jos poliittinen työväenliike ei tulevien kuukausien aikana ota työttömyyskysymystä nykyistä selvästi vakavammin, on poliittisen työväenliikkeen yhteiskannatus 30- luvun tasolla keväällä 1999, josta seuraa uusi porvarihallitus, jota työttömyys kiinnostaa nykyistäkin hallitusta vähemmän.

Heikki Rinne
kansanedustaja,sd
Rusko