Kirjoittajavieras Mauri Salo:
Vastuuta lapsista
ja vanhuksista

Hyvinvointi-Suomen rakentajat ovat jo eläkeiässä. Heidän aikanaan rakentama eläkejärjestelmä antoi turvan niille, jotka eivät koskaan joutuneet maksamaan varsinaisia eläkemaksuja. Siksi alkuvaiheessa eläkkeet olivatkin hyvin pieniä, koska jakajia oli tähän tarkoitukseen rahastoituihin varoihin nähden huomattavan paljon.

Viime aikoina on kuitenkin käyty keskustelua eläkerahastojen riittävyydestä. Jopa valtiovallan taholta on kehotettu ihmisiä ostamaan itselleen vapaaehtoista lisäeläketurvaa, jotta eläkepäivät tulisivat turvatuiksi.

Nyt on esitettävä kysymys, kuinka eläkerahastoja on hoidettu ja mihin niiden varallisuutta on kirjattu. Laskennallisesti kaikille maksajille eläkerahastoista pitäisi löytyä maksuajankohdan perusteiden mukainen eläke.

Valtiovallan päätöksin eläkerahat on kirjattu valtion omaisuudeksi laskettaessa valtion kokonaisvelka-astetta. Se ei kuitenkaan saa vaikuttaa yksittäisen eläkkeensaajan etuisuuksiin.

Ansaittujen eläkkeiden täysimääräisellä saannilla on yksittäisen ihmisen taloudelle ja hyvinvoinnille suuri merkitys, sillä jatkuvasti kiristyvä valtiontalous kurjistaa myös kuntatalouksia, joka heijastuu yksittäiseen ihmiseen eri palveluiden hintojen ja maksujen huomattavana nousuna.

Kuntien kyky huolehtia sosiaaliturvasta tulee entisestään heikkenemään. Siksi ansaittuihin perusetuuksiin ei saa kajota.

Kansassa on aina kaksi arvokasta osaa, vanhusväestö, joka on jo työnsä tehnyt ja turvallisen olotilan ansainnut sekä lapset ja nuoret, joissa on tulevaisuus. Kolmantena ryhmänä ovat työikäiset, joiden vastuulla edellämainitut ryhmät ovat.

Viime aikoina julkisuudessa käyty koulukeskustelu opettajien lomautuksineen on hälyttävä merkki yhteiskunnan kyvystä huolehtia tulevaisuuden rakentamisesta. Kansakunnan tulevaisuus on aina nuorissa ja koulutuksen taso kertoo maan yleisestä yhteiskunnallisesta kehityksestä.

Vuosikymmenet Suomi on ollut koulutuksen mallimaa. Viimeaikaiset tutkimukset oppilaiden oppimisen tasosta ovat kuitenkin huolestuttavia. Käsittämätöntä on, että monen vuoden koulunkäynnin jälkeenkään osa oppilaista ei osaa kertolaskuja eikä edes vaihtoehtoisista esimerkeistä kykene arvaamaan oikeata lopputulosta. Tässä tilanteessa herää kysymys, mikä osa näillä tulee olemaan yhteiskunnassa.

Koululaitosta on uudistettu ja uudistetaan edelleen. Ensi vuoden alusta tulee voimaan uusi koululaki moninaisen riitelyn jälkeen. Nyt on syytä heittää kysymys, olisiko sittenkin ollut viisasta kaivaa esiin koululaki vuosikymmenten takaa, johon nojaten on koulutettu se insinööri- ja ekonomipolvi, joiden nuottien mukaan tämä loppuun eletty hyvinvointi-Suomi rakennettiin.

Itsenäisen kansakunnan menestyminen perustuu korkeaan sivistystasoon sekä vahvaan itsetuntoon. Siksi meidän on kaikissa tilanteissa kyettävä hoitamaan vanhusväestö sekä turvaamaan lapsille ja nuorille kunnollinen oppimismahdollisuus. Vain tällä tavalla toimien nuoret pystyvät hoitamaan hoitamaan tulevaisuuden haasteelliset tehtävät.

Kirjoittaja on Someron kaupunginvaltuuston (kesk) ja Someron Yrittäjien puheenjohtaja.