Pääkirjoitus 19.7.1998:
Matkailu on vaativa,
suhdanneherkkä laji

Matkailun kasvu hidastua liikenneruuhkiin.
Matkailun kasvu hidastua liikenneruuhkiin.

Maailman matkailujärjestön mukaan maailmalla liikkui viime vuonna yli 600 miljoonaa kansainvälistä matkailijaa. Matkailijat eivät olleet tyhjätaskuja, vaan heidän kukkaroissaan maasta toiseen siirtyi kaikkiaan noin 2400 miljardia markkaa.

Luvut ovat hurjia. Vielä hurjempia ovat matkailujärjestön visiot. Järjestö ennakoi matkailun kehittyvän kahdessa vuosikymmenessä keskimääräistä talouskasvua nopeammin. Matkailijoiden määrän ennakoidaan kasvavan runsaat neljä ja matkailutulojen vajaat seitsemän prosenttia vuodessa.

Jos ennuste toteutuu, vuoteen 2020 mennessä matkailijoiden määrä nousee 1,6 miljardiin. Kansainvälisten matkailutulojen arvioidaan samana aikana nelinkertaistuvan noin kymmeneentuhanteen miljardiin markkaan.

Suomalaisten osuus näiden lukujen rinnalla on vaatimaton. Viime vuonna vähintään yhden yön yöpyi ulkomailla 1,3 miljoonaa suomalaista. Toissa vuonna suomalaiset käyttivät ulkomaan matkailuun hieman alle 11 miljardia markkaa. Matkailumenomme ovat Pohjoismaiden pienimmät.

Kun matkailutilastoissa mökillä käynti on matka, suomalaisten matkailullinen leipälaji on mökkeily. Etelänmatkat ja lähiristeilyt jäävät tilastoissa kauaksi mökkilomailusta.

Matkailullisesti Suomi on saari ja siksi jää. Se näkyy myös tilastoissa. Suomessa käy vähemmän turisteja kuin muissa Pohjoismaissa. Itäturismin kasvu jossain mitassa tasoittaa tilannetta. Pohjoismaissa yöpyvistä ulkomaalaisista vain kaksitoista prosenttia yöpyi vuonna 1996 Suomessa. Myös maamme matkailutulot ovat Pohjolan pienimmät.

Maamme matkailulle tilanne on kiintoisa ja vaativa haaste. Jos Maailman matkailujärjestön ennuste osuu edes sinne päin, matkailun haitat kasvavat kulutetuimmilla alueilla sietämättömiksi. Samalla nousevat maamme matkailun tärkeät tekijät, kuten luonto, rauha ja hiljaisuus, todellisiksi vetovoimatekijöiksi.

Viime vuonna kaikista matkoista kolme viidestä tehtiin Eurooppaan. Sen osuus on pienentynyt, mutta Eurooppa on säilynyt yhä ylivoimaisena kohteena, vaikka Itä-Aasian osuus matkailukohteena on kasvanut. Matkailuun liittyy myös keskittyminen: kymmenen suosituinta kohdemaata imaisee puolet matkailijoista.

Eurooppalainen lomailee yhä autossaan. Yhdeksän kymmenestä eurooppalaisesta tekee lomamatkan autollaan. Tämä havaitaan Suomessakin ensikuun ruuhkauutisina: Välimerelle johtavat moottoritiet tukkiutuvat meno- ja paluuliikenteestä.

Matkailun kasvu saattaakin Keski-Euroopassa jumiutua liikenneruuhkiin. Jos matkailijamäärät kasvavat nykyisestä 360 miljoonasta kaksinkertaisiksi, liikenne muuttuu loma-aikoina jonottamiseksi.

Matkailu on kuitenkin tärkeä elinkeino/teollisuuden ala aikana, jolloin työpaikat tehdasteollisuudessa yhä vähenevät. Matkailu on palvelua. Se edellyttää osaavia tekijöitä.

Matkailu edellyttää myös tekijöitä, jotka osaavat kehittää ideoista tuotteita, jotka myyvät ja toimivat myös sadesäällä. Matkailutuotteita, joita voidaan vuosi vuodelta kehittää yhä kilpailukykyisemmiksi.