Pääkirjoitus 16.7.1998:
Heinäsateet syövät satoa

Sataa, sataa, kesä on.
Sataa, sataa, kesä on.

Säätieteilijöiden keväinen pitkän aikavälin yhteisennuste povasi kesästä lämmintä. Ennusteessa oli varauksia, kuten aina. Tähänastisen toteutuman perusteella ainakin varaukset pitivät kutinsa.

Kesäkuu oli sateinen ja viileä. Turussa joka kolmas päivä oli sateinen ja vettä vihmoi tuplasti normaaliin verrattuna. Viileä ilma varmisti, ettei sadekaan ollut lämpöistä suvisadetta.

Heinäkuu on jatkunut samanlaisena: jos on ollut lämmintä, ukkoskuurot ovat viilentäneet. Monin paikoin sademittarit kertovat, että kuukauden keskiarvo on jo ylittynyt.

Koleus ja kosteus ovat verottaneet satoa, eivät vain satonäkymiä. Tilanne kuitenkin vaihtelee suuresti kunnasta toiseen. Sateet ovat piesseet viljelmiä kovin paikallisesti. Pellot, joita sade ei ole toistuvasti piiskannut, voivat olosuhteisiin nähden hyvin.

Runsaat sateet ovat aiheuttaneet paikoitellen kasvustojen kellastumista eikä kasvitautien torjuntaruiskutuksia ole voitu tehdä ajallaan. Viljelyksillä ruiskutusaika onkin jo ohi. Perunaruton torjunta-aika olisi juuri nyt, mutta tarvittavaa poutaa ei ole ollut. Pellot ovat liian pehmeitä.

Märkyys on haitannut eniten ohraa ja vehnää. Pelloilla makaava vesi haittaa kuitenkin kaikkia kasvustoja. Ja jos kasvustot ovat reheviä, ukkoskuurot ovat monin paikoin hakanneet ne lakoon.

Satonäkymiin vaikuttaa sekin, että kasvukausi on viikon verran jäljessä normaalista. Aikaa sadon kypsymiseen on vähemmän kuin normaalikesänä.

Varsinais-Suomen mitassa satonäkymät vaihtelevat äärestä toiseen: kun yhdellä lohkolla kato on täydellinen, toisella sato voi olla kohtuullinen, jopa hyvä. Farman Maaseutukeskuksen johtajan Mikko Lindbergin arvio on kuvaava: "Jos heinäkuun loppu on sateeton, satotulos voi olla hyväkin.

Jos on kuitenkin tässä vaiheessa vielä melko iso. Esimerkiksi viime viikon poutapäivinä kaadetut heinät menevät hukkaan, koska päivittäiset saderyöpyt ovat käynnistäneet mädäntymisen. Litimärkä pelto pitää heinänkin märkänä.

Sateet syövät muutakin kuin satoa. Lomalaisten mielialan nakerruksen lisäksi märkyys voi jatkuessaan ilmetä tulvina. Sateet ovat myös liuottaneet pelloilta ja metsistä vesistöihin ravinnepommin, joka voi loppukesällä näkyä ja tuntua runsaina sinileväkukintoina.

Pirkanmaan ympäristökeskuksen apulaisjohtajan Hannu Wirolan mielestä(AL 15.7.) märkä alkukesä on pahinta vesistöjen ravinnetason kannalta. "Maassa ei ollut vielä kovinkaan paljon kasvustoa sitomassa ravinteita, jotka pääsivät valumaan sateiden myötä runsain mitoin järviin."

Tilastollisesti kaikki on kuitenkin lähellä sanonnoista tuttua Suomen kesää. Ilmatieteenlaitoksen ilmastopalvelun meteorologi Anneli Nordlundin(IL 15.7.) mukaan eivät nämä sateet aivan tavattoman tuntuisia ole.

Onhan se niinkin.