Kirjoittajavieras Matti Paavola:
Sanomalehteni herättää minut

Olen työssäni ja harrastuksissani joutunut lähelle yhteiskunnallisia asioita. Olen tuntenut tekeväni työtä suomalaisen yhteiskuntamme hyväksi.

Vaikka olen ollut eläkkeellä jo lähes kymmenen vuotta ja "virallinen" kontaktini suomalaiseen yhteiskuntaan on näin ollen katkennut jo aikoja sitten, olen kuitenkin harrastusteni parissa edelleen keskellä yhteiskunnallisia asioita.

Seuraan aktiivisesti maailman tapahtumia. Kiinnostukseni kohteista aivan ensimmäinen on yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden toteutuminen. Erityisesti Suomen ja eritoten kotiseudun asiat askarruttavat mieltäni.

Media antaa minulle tietoja. Yksi päivän tärkeimmistä hetkistäni on aamuinen sanomalehtien lukeminen. Sanomalehti tuntuu toisinaan jopa tärkeämmältä kuin aamutee.

Ja sellaisena aamuna, jolloin sanomalehti ei ilmesty, ei päiväkään tunnu alkavan kunnolla. Pelkkä leipä ei riitä.

Sanomalehden painetusta sanasta saa täsmällisen käsityksen asioista. Ensimmäisen lukemisen jälkeen saatan vielä palata tärkeäksi tai epäselväksi jäävään kohtaan.

Painettu teksti antaa mahdollisuuden jonkinmoiseen mutusteluun ja jopa yksityiskohtaiseen mietiskelyynkin. Tämä mahdollisuus on erityisen tärkeä pääkirjoitusten, artikkelien ja mielipiteitä sisältävien juttujen osalta.

Mielestäni sähköiset viestintävälineet täydentävät sikäli sanomalehtiä, että ne välittävät nopeasti varsinaisia uutisia. Toisaalta on selvää, että liikkuva kuva antaa runsaasti mahdollisuuksia. Esimerkiksi television haastattelut ja tutkivan journalismin tuottamat taustaselvittelyt ovat mainioita.

Mutta samalla ne voivat olla liian tunteenomaisia. Asioiden viileä pohdinta ja taustojen selvittäminen sujuu paremmin luetun sanan välityksellä.

Kun sanomalehti on elämässäni tärkeä väline, olen monta kertaa pohtinut hyvän lehden tunnusmerkkejä. Viimeksi pysähdyin tämän kysymyksen äärelle 4.7., jolloin luin Aimo Massisen pakinan "Mediakritiikkiä kaivattaisiin".

Ehkäpä jo pakinan nimi, jossa kaivattiin tarkastelua, punnintaa ja arvostelua, herätti minussa myönteisiä tunteita. Mielestäni kansanvaltaista yhteiskuntajärjestelmäämme voidaan pitää voimassa ja sitä voidaan vahvistaa vain vapaalla keskustelulla, jonka tulee sisältää myös kritiikkiä.

Hyvä sanomalehti on sosiaalisesti turvallisen ja oikeudenmukaisen yhteiskunnan lipunkantaja. Se ei kuitenkaan saa olla vain yhden totuuden julistaja. Tämän päivän totuus voi huomispäivänä tuntua erheeltä. Sen sijaan totuudenetsijän rooli sopii hyvälle sanomalehdelle.

Sanomalehden tulee olla moniarvoinen. Sen on pyrittävä tasapuolisuuteen ja objektiivisuuteen. Sen tulee tarjota lukijalleen monenlaisia tietoja. Sen pitää herättää lukijansa pohtimaan ja miettimään asioita. Se penkoo syitä ja seurauksia. Epäilyn herättäminenkin saattaa olla joskus paikallaan.

Minun sanomalehteni herättää minut jo aamulla ajattelemaan!

Kirjoittaja on Turun kaupungin terveydenhuollon eläkkeellä oleva hallintopäällikkö