Pääkirjoitus 14.7. 1998:
Oikeuslaitoksen uudistaminen taisikin jäädä taas puolitiehen

Edeltäjänsä Mauno Koiviston tavoin myös presidentti Martti Ahtisaari on kiinnostunut suomalaisen oikeuslaitoksen kehittämisestä ja erityisesti syyttäjälaitoksen tilasta. Turun Sanomille antamassaan haastattelussa Ahtisaari nosti mielenkiintoisen ja perustellun näkemyksen siitä, että aiheettomasti syytetyksi joutuneiden pitäisi saada valtiolta korvaus menetyksistään.

Kansalaisten oikeusturva ei Suomessa ole niin hyvä kuin sen soisi oikeusvaltiona itseään kuitenkin pitävässä maassa olla. Presidentti Ahtisaari ei ole ainoa Suomen poliittisista johtajista, joiden mielestä monien oikeusjuttujen käsittely kestää kohtuuttoman kauan.

Lisäämällä oikeuslaitoksen henkilökuntaa voidaan varmasti nopeuttaa juttujen käsittelyä. Erityisesti juuri syyttäjien kohdalla on oikeuslaitoksen suuren uudistuksen yhteydessä syntynyt huomattava työmäärän lisääntyminen.

Niin kuin usein merkittävien uudistusten yhteydessä myös oikeuslaitoksessa henkilöstöresursseista huolehtiminen laahaa pahasti perässä. Kuvaavaa on, että oikeusministeri Jussi Järventaus on omassa lausunnossaan joutunut toteamaan, ettei vielä edes ensi vuoden budjetissa ole määrärahoja syyttäjälaitoksen henkilöstölisäystä varten, vaikka rikosprosessisäännöstön uudistus ja siitä johtuva huomattava työmäärän lisääntyminen ajoittui jo viime syksyyn.

Syyttäjälaitoksen henkilöstötilannetta ollaan vasta nyt tutkimassa ja selvittämässä, vaikka jo uudistusta valmisteltaessa hyvin tiedettiin, mihin se johtaa syyttäjien työmäärän kannalta. Ei ole niinkään yllättävää, että juttujen käsittely venyy kuukausista jopa vuosiksi, kun syyttäjät joutuvat syyteharkinnan lisäksi osallistumaan myös esitutkintaan. Oikeudenkäyntien muuttuminen kokonaan suulliseksi on myös omiaan lisäämään syyttäjien työtaakkaa.

Oikeusministeriön johdossa näyttää vallitsevan käsitys, ettei virkojen lisääminen välttämättä nopeuttaisi yksittäisten oikeustapausten käsittelyä. Onko sitten ihme, ettei virkoja perusteta.

Oikeus ja kohtuus on, että syytteeseen joutuneen oikeudet kyetään takaamaan mahdollisimman täydellisesti. Näin silläkin uhalla, että suullinen käsittely vie entistä enemmän aikaa. Apulaisvaltakunnansyyttäjä Martti Jaatinen pitää kuitenkin uudistusta oikeansuuntaisena, mutta epäilee silti, onko uudistuksessa jo menty liian pitkälle.

Presidentti Ahtisaaren esille ottama aiheetta syytettyjen korvauskysymys saanee jo piankin ratkaisunsa. Oikeusministeri Järventauksen mukaan syytteestä vapautettu voi ensi vuonna hakea valtiolta korvauksia. Varsin kummallisen kuvan oikeusvaltiosta antaakin käytäntö, jonka mukaan syytteestä vapautettu joutuu maksamaan omat oikeudenkäyntikulunsa.

Presidentti Ahtisaari on oikeassa todetessaan, että valtiolla täytyy olla varoja korvaamaan aiheetta syytettyjen taloudelliset menetykset.