Iltapäivät ilman
hoitopaikkaa

Tarvitsevatko pienet koululaiset sittenkään iltapäivähoitopaikkaa? Tätä sinua väitöstäsi, Eeva Ståhle (TS 5.7.) tohtinen epäillä.

Kun itse menin ensimmäiselle luokalle, ei perheessämme edes keskusteltu iltapäivähoidosta. Iltapäivät kuluivat kavereiden kanssa leikkiessä tai läksyjä tehdessä. Tästä varhain alkaneesta itsenäistymisen mahdollisuudesta olenkin kiitollinen vanhemmilleni.

Muutenkin jaksan ihmetellä nykyistä vanhempien touhuja. Lapset viedään ja haetaan koulusta ja muutenkin kuljetetaan joka paikkaan, läksyt tutkitaan suurennuslasilla.

Kaiketi pitää ihmetellä, että minusta on kasvamassa tasapainoinen ja fiksu aikuinen, vaikka läksyjä ei ole kuulusteltu ja itse olen liikkumiseni hoitanut.

Nämä seikat eivät johdu siitä, etteivätkö vanhempani välittäisi, vaan siitä, että he luottavat ja uskovat minuun.

P., 17 v.