Turun Sanomien pääkirjoitus 13.7.1998:
Abiolan kuolema ravistelee
Nigeriaa kriittisellä hetkellä

Nigerian kiistelty poliittinen vanki, vuoden 1993 presidentin vaalien voittaja Moshood Abiola kuoli maan poliittisen kehityksen kannalta huonoimmalla mahdollisella hetkellä.

Uuden sotilasjohtajan, kenraali Abdulsalam Abubakarin lupaukset maata johtavan sotilasjuntan vallan siirtämisestä demokraattisille elimille syksyyn mennessä ehti jo virittää varovaista optimismia sekä Nigerian sisällä että ulkovalloissa. Abiolan sydämen pysähtyminen viime tiistaina syöksi kuitenkin Nigerian turhautuneen kansan väkivaltaan.

Vaikka kuolema todettiin ulkomaisten asiantuntijoiden auktoriteetilla luonnolliseksi, lauantaina haudatun Abiolan omaiset ja kannattajat syyttävät sotilasjohtoa jo kauan sairastaneen vangin laiminlyömisestä. Toivoa sopii, ettei tapaus käännä Nigerian kehitystä takaisin sille synkälle uralle, jolta entisen diktaattorin, Sani Abachan äkkikuolema kesäkuussa näytti sen jo kääntäneen sivuun.

Abachan kaudella niin Nigerian talous kuin kansainvälinen mainekin olivat alamaissa. Ainakaan läntiset teollisuusmaat eivät ujostelleet tuoda julki tyytyväisyyttään Abachan poistuttua näyttämöltä.

Öljyineen Nigeria on länsimaille taloudellisesti tärkeä maa, ja uudistuksia vauhdittavat pakotteet ovat tästä syystä jääneet osin voimattomiksi. Puheita öljynvientikiellosta ei ole tohdittu soveltaa käytännössä. Nigeria otettiin varsin ongelmattomasti vastaan myös jalkapallon MM-turnauksessa, vaikka sotilasjuntan sormet olivat näkyvästi pelissä mm. Nigerian joukkueen valmentajaa Bora Milutinovicia valittaessa viime vuonna.

Abachin jälkeen maan johtoon nousseen Abubakarin uudistushalukkuuteen on kiinnitetty suuret toiveet. Tämä onkin antanut oppositiolle ja ulkovalloille signaaleja halukkuudestaan muuttaa diktatorista hallitsemiskulttuuria, joka on pitänyt Nigeriaa lujassa otteessaan jo yli kolmekymmentä vuotta. Ensitöikseen uusi johtaja vapautti joukon tunnettuja poliittisia vankeja.

Vapautettavien listalle ei tuossa vaiheessa kuitenkaan mahtunut merkittävin nimi kaikista; Abiola.

Kun Abiola sitten kuoli, Nigerian sotilasjohto ehätti korostamaan, että tämä olisi juuri päässyt vankilasta. Poliittisiin murhiin ja katteettomiin lupauksiin tottuneet nigerialaiset eivät kuitenkaan ole vakuuttuneita. Kymmenet ovat menettäneet henkensä kuolinuutisen aiheuttamissa levottomuuksissa, joissa maa näyttää jakautuvan erityisesti etnisiä rajalinjoja pitkin.

Ennen kuolemaansa Abiola kertoi YK:n pääsihteeri Kofi Annanille vetäytyvänsä vapauduttuaan politiikasta. Miljonääri-liikemiehen astuminen uudelleen presidenttiehdokkaaksi tuskin olisikaan ratkaissut Nigerian ongelmia. Hänen vaurautensa kun perustui pitkälti läheisiin yhteyksiin juuri siihen samaan sotilaseliittiin, joka hänet lopulta pisti telkien taakse.

Abiolan merkitys oli ja on ennen kaikkea symbolinen. Hänen vapauttamisensa nähtiin laajalti edellytyksenä onnistuneelle siirtymiselle siviilihallintoon. Abiolan kuolema vaikeuttaa vallanvaihtoa, joka puolestaan on ehdoton edellytys Nigerian demokratisoitumiselle.