Kirjoittajavieras Jouko Hallia:
Lohta kosteesta koskeen

Torniojoella lohta soudetaan peruuttamalla. Vuolasta virtaa alaspäin kulkevat ensin uistimet. Sitten on parikymmentä metriä siimaa ja pieni kapea koskivene tulee perä edellä.

Soutaja saa airoissa tehdä joskus kovastikin töitä ohjatakseen uistimet pohjakivien yli tai haravoidakseen joen pohjan kuopat. Niissä kun nousulohi saattaa olla lepäämässä.

Lohensoudussa on tärkeätä osata vetää kosteesta koskeen. Pari riuskaa aironvetoa akanvirrassa eli kosteessa ja käännetään vene virtaan. Juuri sellaisessa tilanteessa hyrräkela pärähti.

Lohi oli iskenyt. Tämä yksilö oli tosi taitava. Kalakaveri ei ehtinyt kunnolla vapaan kiinni, kun lohi oli noussut pintaan ja ravistanut uistimen irti. Tämä on elämysmatkailua parhaimmillaan! Tornionjokiväylän asukkaat soisivat sen elpyvän. He ovat laskeneet, että joesta uistimella saatu lohi on arvoltaan vähintään kymmenkertainen verrattuna merestä pyydettyyn.

Kalan merkitys ei olekaan länsirajalle ensisijainen. Lohta hakemaan tulleet vapaa-ajankalastajat ovat tärkeämpiä. He ostavat palveluja. Pelkällä olemassaolollaan lohi tukee väylänvarren palveluelinkeinoja. Monet tuntuvat pelkäävään aikaa, ettei lohi enää nousekaan kutemaan Tornion-Muonionjoen latvavesiin.

Aivan kuin kosteesta virtaan tempaistuna huomasin joutuneeni keskelle lohisodan pärskeitä. Lohi on ollut vuosisatojen ajan riitelyn aiheena, eikä meidän sukupolvemme näytä päässeen tästä paheesta. Lohiriidassa merikalastajat ja jokikalastajat ovat vastakkain.

Ymmärrän jokikalastajien huolen. He ovat huolissaan Perämeren jokiin kutemaan nousevista luonnonvaraisista lohista. He sanovat, että niiden kevätpyynti merellä tuhoaa ajan mittaan koko kannan.

Merikalastajat taas uskovat, että vaelluskalan kanta kestää ja haluavat lisää kiintiöitä lisätäkseen ansioitaan.

Kalakaverini Weli Metsävainio sanoi, että nyt on todella huono lohikesä kahteen edelliseen vuoteen verrattuna. Uskon hänen olevan oikeassa. Uskon myös pellolaista kansanedustaja Ossi Korteniemeä, joka kertoi, että Suomen valtio käyttää vuodessa lohenviljelyyn ja istutuksiin rahaa kolme kertaa yli merestä pyydetyn lohisaaliin arvon.

Kymmenet miljoonat markat uivat lohina Itämeressä ja sen lahdissa. Olen jäänyt ihmettelemään tätä elämänmenoa. Miksi merikalastajat eivät pyydä verkoillaan ja rysillään Suomen lohikiintiötä täyteen syksyn mittaan istutuskaloista, joita meressä on noin 90% koko lohikannasta?

Varmaan kutujokea kohti uivaa luonnonvaraista lohta on helpompi kalastaa.

Kirjoittaja on turkulainen rovasti ja vapaa-ajan kalastaja,
kalastuslupa nro 2502/1998 Tornion kalastusalueelle