Säästöselitykset

Lehtonen ja Arve osuivat aivan oikeaan arvellessaan, että vanhusten hoitoa kritisoitaessa on kyse asenteista (TS 5.7.). Sehän juuri on asian ydin!

Ne sairaat vanhukset, jotka nyt ovat hoivan tarpeessa, ovat koko ikänsä tehneet työtä tätä maata ja meidän kaikkien hyvinvointia rakentaen. He ovat oikeutensa hyvään hoitoon ansainneet; ei heidän pitäisi joutua sitä kerjäämään.

Aivan varmasti on sekä hyvää että huonoa hoitoa. Kiitos niille, jotka hyvää hoitoa antavat, mutta pitäisikö meidän vaieten hyväksyä huono hoito? On ilmeistä, että hyvän hoidon periaatteet eivät käytännössä kaikkialla toteudu: jossakin on vikaa. Kun välinpitämättömyys ja laiminlyönti on toistuvaa, on turha väittää, että on kyse vain "yksittäisistä valitettavista tapauksista".

On keksitty uusi liturgia: kaiken selitetään johtuvan säästötoimista. Tähän on helppo vedota, kaikissa tilanteissa. Näyttääpä siltä, että hoitotyön eettisistä periaatteistakin säästetään.

Eikö säästöt pitäisi aloittaa aivan muusta kuin henkilöstön vähentämisestä? Eikö asialle pitäisi tehdä jotakin?

Onko ainoa ratkaisu tähän vain se, että ollaan hiljaa, käännetään katseet muualle ja kuvitellaan, ettei epäkohtia ole olemassakaan - ettei vain kukaan ahdistuisi kun näin kiusallisista asioista puhutaan ihan julkisesti. Eikö huonosta hoidosta kärsivien ahdistuksella ole mitään väliä?

- Asennemuutosta todellakin kaivataan, kaikilla tahoilla!

Ihmisarvoinen vanhuus säästölinjalla