Pääkirjoitus 8.7.1998:
Lyhyesti mutta tehokkaasti

Maanantaina asepalveluksensa aloittaneet 15500 varusmiestä ja 250 vapaaehtoista naista ovat ensimmäiset, joihin sovelletaan pääesikunnassa suunniteltuja uusia palvelusaikoja. Kuuden kuukauden lyhyen palvelusajan varusmiesten kouluttamisesta on tarkoitus ottaa löysät pois ja vaativiin tehtäviin koulutettavien palvelusaika käytetään myös entistä tehokkaammin.

Ainakin kaikki sotienjälkeisen ajan varusmiesikäpolvet tietävät, että sotaväessä tehokasta koulutusta on kenties vain 15 prosenttia kokonaisajasta. Muu osa on pelkkää odottamista tai kasarmin nurkissa luuhaamista, syömistä ja nukkumista.

Jos tähän asiaintilaan nyt ollaan saamassa todellinen muutos tehokkuuden suuntaan, merkitsee se pitkää edistysaskelta suomalaisessa sotilaskoulutuksessa, jonka tarkoituksena on tuottaa hyviä taistelijoita reserviin. Kuuden kuukauden tehokas koulutus yhdessä myöhempien kertausharjoitusten kanssa riittää varmasti uusien tavoitteiden saavuttamiseen. Puolet ikäluokasta saa kuuden kuukauden mittaisen koulutuksen.

Nykyaikainen sodankäynti on kuitenkin isolta osalta niin teknistynyttä toimintaa, että erikoiskoulutusta tarvitaan välttämättä. On paikallaan, että upseereiksi, aliupseereiksi ja erityistehtäviin koulutettavat palvelevat yhdeksän tai 12 kuukautta.

Puolustusvoimilla on selkeä kuva siitä, mitä suomalaisten varusmiesten suuri enemmistö palvelusajaltaan odottaa ja vaatii. Selvityksiin perustuen onkin palvelusaikojen muuttamisen ohella rohjettu muuttaa myös koulutuksen sisältöä ja koulutusjaksojen tehostettua ajankäyttöä.

Todennäköistä on, että palveluksen koveneminen, metsässä vietettävien harjoitusiltojen tulo monessa tapauksessa nykyisten iltalomien sijaan ja lauantaipäivien ottaminen koulutuskäyttöön, aiheuttaa jatkossa myös purnausta ja kenties vakavasti otettavaa tyytymättömyyttäkin osassa varusmiehiä.

Palvelusajan lyhentäminen ei kuitenkaan tarjoa juuri muita vaihtoehtoja kuin tehokkaamman ja raskaamman koulutuksen.

Niitä, joille palvelusaika muodostuu pitemmän kaavan mukaiseksi, on perustellusti motivoitu myös päivärahan porrastetulla korottamisella, vaikkei se vieläkään edes parhaimmillaan Suomen puolustusvoimissa häävi ole.

Palvelusaikojen muuttamisen yhteydessä on puhuttu paljon myös siviilipalveluksen kestosta. Se ei muutu 13 kuukaudesta miksikään. Varsinkin aseistakieltäytyjien liitto on vaatinut siviilipalvelusmiehille lyhyempää palvelusaikaa.

Sivarien palvelusaika oli vielä tämän vuosikymmenen alussa 16 kuukautta, joten he ovat itse asiassa jo saaneet sen lyhennyksen, joka puolelle varusmiesikäluokasta vasta nyt on tullut.

Vaikka sivarien palvelusajan pitämiselle 13 kuukautena on perusteita, on mahdollista, että poliittiset päättäjät joutuvat käymään asiasta lähitulevaisuudessa vielä tiukan väännön. Paineita muutokseen on luotu muun muassa kansainvälisten järjestöjen suunnasta.